Hyppää pääsisältöön

Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

Mikromuovia Chesapeakenlahdelta Yhdysvalloista. Mikromuovia Kuva: Chesapeake Bay Program Chesapeake Bay Program,jätteet,mikromuovi

Mikromuovia on löydetty Suomen järvistä. Samoista järvistä, joista otamme juomavettä. On mahdollista, että kaikkein pienimmät mikromuovipartikkelit pääsevät puhdistamojen läpi juomaveteen. Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde.

- Olemme löytäneet yllättävän paljon mikromuovia järvivedestä, samoista paikoista, joista otetaan raakavettä juomavedeksi, kertoo Itä- Suomen yliopiston mikromuovitutkija Samuel Hartikainen alustavista tuloksistaan.

Muovia on löydetty mm. Kallavedestä, jonka mikromuovipitoisuudet ovat korkeat verrattuna maailmalta raportoituihin tuloksiin järvistä ja joista.

Hartikainen pitää mahdollisena, että osa mikromuovista päätyy talousveteen.

- Tietyn koon alittavat partikkelit eivät pysähdy jätevedenpuhdistamolle.

Menevätkö ne myös talousveden valmistukseen käytettävien puhdistusprosessien läpi, sitä ei vielä tiedetä. Mitä pienemmäksi muovi hajoaa, sitä helpommin se menee läpi suodatusjärjestelmistä. Tämä muovin lopullinen hajoaminen tunnetaan huonosti.

- Emme tiedä, kuinka pieneksi muovi lopulta hajoaa.

Isompaa mikromuovia Rein-joesta Saksasta. mikromuovia Rhein-joesta Kuva: Macmillan Publishers Limited mikromuovi,mikromuovia,mikroroskat

Mikromuovin tarkkailuun ei ole työkaluja

- Kyselyjä mikromuovista on tullut kuluttajilta, sanoo vedentuotannon tuotantopäällikkö Markku Lehtola Kuopion Vedestä.

Mikromuovin pitoisuutta ei tällä hetkellä valvota eikä valvontaan ole edes olemassa työkaluja. Alan suositukset tulevat Maailman terveysjärjestö WHO:lta. Mikromuoville järjestö ei ole asettanut mittausmenetelmiä eikä raja-arvoja, ainakaan vielä.

Kuopiossa juomavesi on tekopohjavettä. Se on siis järven pintavettä, joka on kulkenut puolen kilometrin rantakaistaleen läpi puhdistuslaitokselle.

- Se matka voi kestää pari kuukauttakin.

Lehtola epäilee, että suurin osa mikromuovista jää tähän rantakaistaleeseen. Tämän lisäksi vedestä saostetaan ja suodatetaan orgaanisia yhdisteitä ja pieniä partikkeleita

Tutkimusmenetelmien puutteen takia kaikkein pienimmistä mikromuovihippusista ei voi sanoa varmaksi mitään. Näyttöä altistumisesta mikromuoveille ei kuitenkaan ole.

- Ollaan tuota vettä juotu vuosikausia ilman terveysvaikutuksia, mutta hyvä tätä on seurata.

39 % suomalasten juomavedestä valmistetaan järvien ja jokien pintavesistä. järvimaisema, värikuva Kuva: Liisa Keltikangas-Järvinen järvimaisema,kuusi kuvaa,liisa keltikangas-järvinen

Lähes puolet suomalaisten juomavedestä tulee pintavesistä

39 % suomalaisesta juomavedestä otetaan suoraan järvien ja jokien pintavedestä.

Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, riittävän isoa pohjavesivarantoa ei ole löydettävissä lähistöltä. Helsinkiläisten vesi tulee käsittelemättömänä 120 kilometriä pitkää Päijänne-tunnelia pitkin Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksille, joissa siitä tehdään talousvettä.

- Ei meillä olla hirveästi tästä mikromuoviasiasta keskusteltu, sanoo Tuula Laakso, vedenpuhdistuksen mikrobiologi Helsingin seudun ympäristöpalveluista

Pintavesi pitää käsitellä pohjavettä perusteellisemmin. Ensin veteen lisätään ferrisulfaattia, johon kiinnittyy orgaanista ainetta, enimmäkseen humusta. Sakka vajoaa saostusaltaan pohjalle.

- Mahdollisesti mikromuovipartikkeleita tarttuu tässä vaiheessa sakkaan, kertoo Laakso.

Tämän jälkeen vesi kulkee vielä perusteellisen hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen läpi. Näissä poistuu pienempiä partikkeleita, luultavasti myös mikromuovia. Tämän jälkeen vesi otsonoidaan, jolloin kaikki bakteerit, alkueläimet ja virukset kuolevat.

- Jos mikromuovi hyvin pientä, niin voi se tulla läpi.

Vedenpuhdistus siis ainakin vähentää merkittävästi mikromuovien määrää, mutta poistaako kokonaan, siitä ei kukaan osaa vielä sanoa mitään.

- Kunhan olisi hiukan lisää tietoa, Laakso huokaa.

Autoilu on suurin mikromuovin lähde

Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde. Norjan ympäristöviranomaisten mukaan jopa puolet vesistöjen mikromuovista on peräisin liikenteestä eli autojen renkaista ja tiepinnotteista. Viranomaiset selvittivät asiaa Oslon edustan vesistöissä.

- Aiomme esittää liikenneministeriölle toimia, joilla mikromuovien syntymistä ehkäistään. Harkitsemme mm. liikenteen rajoittamista, teiden ja tiepölyn puhdistusta ja sadevesien käsittelyn kehittämistä, toteaa asiantuntija Hannah Hildonen Norjan ympäristökeskuksesta.

- On tärkeää keskittyä mikromuovin synnyn ehkäisyyn, sillä siivoaminen merestä on kallista ja hankalaa.

Mikromuovien on todettu päätyvän vesistöihin useista lähteistä. Muovijätteet hajoavat UV-säteilyn vaikutuksesta. Vaatteista irtoaa pesussa keinokuituja ja ne päätyvät vesistöihin. Myös talomaaleista irtoaa sadevesien mukana mikromuoveja.

- Liikenteen merkitys saattaa olla vielä arvioitua suurempi. Liikenne jauhaa pinnoilta muovia ja se päätyy sadevesikaivojen kautta vesistöihin. Etenkin kaupunkialueet ovat riskialuetta, toteaa ympäristöekologian professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta

Suomessa liikenteen tuottaman mikromuovin määriä ei ole vielä laajemmin tutkittu.

Mikromuovia hammastahnasta. mikromuovia Kuva: Dantor mikromuovia

Mikromuovitutkimus on vasta alkamassa

- Tämä on kuin elävä laboratorio. Täällä mikromuovin lähteet tunnetaan hyvin, kuvailee Kuopion seutua mikromuovitutkija Samuel Hartikainen.

Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa, joka alkoi syyskuussa 2016.

- Hiukan kummeksuin, että mikromuovia oli järven jäässä ja jäälle sataneessa lumessakin niin paljon.

Hartikainen epäilee, että mikromuovia saattaa tulla sateen mukana taivaaltakin. Epäily ei ole perätön. Hiljattain ilmestyneessä ranskalaistutkimuksessa havaittiin myös sadeveden sisältävän mikroskooppisen pientä muovia.

- Voimme tutkia järvisedimentteihin kerrostuneen mikromuovin määrää ja laatua koko muovin historian eli viimeisen 60 vuoden ajalta. Tavoitteena on selvittää, mihin suuntaan mikromuovien määrä Kallavedessä on muuttumassa.

Kuinka pieneksi muovi lopulta hajoaa ja mihin se menee? Tällä hetkellä emme tiedä, mutta näitä kysymyksiä Hartikainen pyrkii ratkomaan nyt alkaneessa uraauurtavassa tutkimuksessa.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muovin käyttöä on hankala välttää, mutta monessa tilanteessa muovia myös suositaan hyvin ympäristörasitusta kestävänä materiaalina. Saariselällä patikoidessani kiinnitin huomioni uusiin muovisiin opastetolppiin. Vuosien kuluessa nämä todennäköisesti hajoavat ja muovinpalasia joutuu luontoon. Olisiko kyllästetty puu kuitenkin ollut vähemmän (tai ainakin hallittavammin) luontoa saastuttava materiaali?
Muovia myös yhdistellään monien muiden materiaalien kanssa, mikä lisää muovien joutumista ympäristöön ja vaikeuttaa kierrätystä. Pitäisikö suosia enemmän materiaaleja, mitkä ovat pelkästään joko keraamia, metallia, puuta tai sitten yksistään muovia?

Lähettänyt käyttäjä

Juomavedessä oleva mikromuovi kertyy varmasti vähitellen munuaisiin sekä aivojen ja sydämen ( mm. ) kapillaariverisuoniin.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Voiko ihminen kohta elää 200-vuotiaaksi - nuorena ja terveenä?

    Uudet geeniräätälöintimenetelmät mullistavat lääketieteen.

    Tulevaisuudessa Noora, kuusikymppinen, hyvin työnsä tehnyt nainen, voidaan palkita työurasta kantasolunuorennuksella. Ikääntyessä kantasolut väsyvät ja niihin kertyy mutaatioita. Solujen uudelleenohjelmoinnilla ikääntymisen merkkejä voi korjata. Pian Noora on uusi ihminen - tai ainakin melkein. Osaa hänen soluistaan on räätälöity. Olisiko tällainen tulevaisuus mahdollinen tai toivottava?

  • Tiilenpäitä vai terapiaa?

    Vankilat eivät estä rikollisuutta, päinvastoin.

    Suomalaisissa vankiloissa istuu kolmisen tuhatta vankia. Yleinen mielipide huutaa kovempia rangaistuksia. Tutkimukset sanovat toista. Kovemmat rangaistukset jopa lisäävät rikollisuutta, eikä vankila paranna. Tarvitaanko vankiloita? Vai toimivatko ne vain rikollisten korkeakouluina? Mikä olisi tehokas tapa ehkäistä rikosten uusiminen?

  • Kasviksia lihanhimoisille – tieteelliset vinkit lihanmakuisiin vegeruokiin

    Lihaisaa kasvisruokaa voi kokata myös kotona.

    Härkis, Nyhtökaura, Quorn, Oumph – erilaiset lihankorvikkeet ovat vallanneet kauppojen hyllyt. Osa kasviproteiinivalmisteista matkii lihaa niin ovelasti, että vannoutunut pihvinpurijakin harhautuu. Nämä tuotteet on valmistettu teollisesti, mutta lihaisaa kasvisruokaa voi kokata myös kotona. Tässä tieteelliset vinkit lihanhimoisille kasvissyöjille!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Syöpä karannut solukuolemalta – synteettinen biologia pakottaa syövän kuolemaan?

    Solujen luonnollinen MYC-geeni hirttää päälle syövässä

    Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Joskus solujen lisääntymisen ja kuoleman säätely voi pettää. Silloin solunjakautuminen on hallitsematonta, ja syöpä voi kehittyä. MYC-geenillä on tässä oma osuutensa. Nyt tutkijat yrittävät saada selkoa MYC-geenin säätelystä ja tätä kautta löytää täsmällisiä ja yksilöllisiä syöpälääkkeitä.

  • Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

    Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

    Mikromuovia on löydetty Suomen järvistä. Samoista järvistä, joista otamme juomavettä. On mahdollista, että kaikkein pienimmät mikromuovipartikkelit pääsevät puhdistamojen läpi juomaveteen. Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Tiilenpäitä vai terapiaa?

    Vankilat eivät estä rikollisuutta, päinvastoin.

    Suomalaisissa vankiloissa istuu kolmisen tuhatta vankia. Yleinen mielipide huutaa kovempia rangaistuksia. Tutkimukset sanovat toista. Kovemmat rangaistukset jopa lisäävät rikollisuutta, eikä vankila paranna. Tarvitaanko vankiloita? Vai toimivatko ne vain rikollisten korkeakouluina? Mikä olisi tehokas tapa ehkäistä rikosten uusiminen?