Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Lääkäripulasta ponnisti palkittu hoitomalli

Hämeenlinnan terveyspalvelut sai THL:n Kymppiteko-palkinnon kehitystyöstään. Uusista toimintamuodoista on haettu lääkettä kasvaviin potilasmääriin ja kansansairauksien hoitoon. Keskeinen ajatus on vähentää käyntejä lääkärin vastaanotolla.

Stetoskooppi ja muita sairaalatarvikkeita pöydällä.
Kuva: Yle
  • Eveliina Niskanen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on palkinnut Hämeenlinnan terveyspalvelut hoitotyön kehittämisestä. Hämeenlinnalaisten kehitystyö arvioitiin vuoden 2014 Kymppiteon arvoiseksi.

Kehitystyö alkoi Hämeenlinnassa vuonna 2010 pakon edessä. Kun väestö ikääntyy ja resurssit vähenevät, tarvittiin uudenlainen tapa toimia, kertoo vt. ylilääkäri Merja Toivonen Hämeenlinnan terveyspalveluista.

– Nelisen vuotta sitten näimme, että emme pärjää, jos kaikki vaivat hoidetaan lääkärin vastaanotolla. Lääkäreitä ei ole tarpeeksi, eivätkä rahat riitä lääkärien määrän lisäämiseen. Tarvitaan muita keinoja ihmisten hoitamiseen kuin lääkärin vastaanotolla käynti.

Hoito oikeaaan osoitteeseen

Potilasjonojen lyhentämistä päätettiin kokeilla niin sanotun kavavamallin avulla. Malli otettiin käyttöön viime ja tämän vuoden aikana.

– Lähdimme miettimään, miten sellaisten ihmisten, joilla on suuria terveysriskejä tai jotka sairastavat paljon, hoitotulokset paranisivat. Toisaalta tavoite oli se, että kaikki veronmaksajat saavat niitä palveluja, joita he tarvitsevat.

Tavoite oli se, että kaikki veronmaksajat saavat niitä palveluja, joita he tarvitsevat.

Merja Toivonen

Kehitetyssä kanavamallissa korkeassa sairastumisriskissä olevien henkilöiden palvelut ovat ennakoituja ja suunnitelmallisia. Heidän hoitonsa on järjestetty niin sanotussa terveyshyötykanavassa.

– Jos asiakkaalla on paljon riskitekijöitä kuten korkea verensokeri tai kolesteroli, niin hänet ohjataan tehostettuun terveysvalmennukseen, kertoo Toivonen.

Omat tavoitteet, paremmat tulokset

Tavoitteena on antaa ihmisille omahoidon välineitä. Terveysvalmennuksessa potilaalla onkin aktiivinen rooli. Hän pohtii yhdessä omahoitajansa kanssa tavoitteita ongelmien selättämiseksi.

– Omien tavotteiden rinnalla kulkee lääkärin määrittämät lääketieteelliset tavoitteet. Yleensä ne toteutuvat potilaan omien tavoitteiden toteutumisen myötä, kertoo Toivonen.

Kun tavoitteet on määrittellyt itse, sitoutuminen niiden saavuttamiseksi on ihan toista luokkaa kuin muuten, painottaa Toivonen.

– Jos potilas itse määrittelee, että tavoitteena on se, että kulkee portaissa, eikä käytä hissiä, niin se on ihan eri asia verrattuna siihen, että joku toinen käskee kulkemaan portaissa.

THL:n palkinnon kunniaksi Hämeenlinnan kaupunki tarjosi maanantaina kakkukahvit terveyspalveluiden henkilökunnalle.