Turvapaikanhakijailmiö työllistää tilastojen valossa poliisia huomattavasti aiempaa vähemmän. Tavalla tai toisella turvapaikanhakijoihin liittyviä tehtäviä oli elokuussa koko maassa 622. Se on 0,51 prosenttia poliisin kuukauden aikana saamasta 120 031 hälytystehtävästä.
Kiireellisiä, eli esimerkiksi pahoinpitelyyn tai omaisuusrikokseen liittyviä hälytystehtäviä, oli elokuussa 141. Siis 0,11 prosenttia kaikista hälytystehtävistä.
– Tämä ei ole edes tilastollisesti merkittävää, kommentoi poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.
Hälytystehtävien määrä on laskenut nopeasti. Tammikuussa, jolloin poliisilla oli turvapaikanhakijoiden kanssa kiireisintä, turvapaikanhakijoihin liittyviä hälytystehtäviä oli 2 129. Se oli 2,27 prosenttia kaikista kuukauden aikana tulleista 93 754 hälytystehtävästä.
Hälytystehtävistä ei voida erikseen päätellä, kuinka suuren osan hälytyksistä on poikinut turvapaikanhakijan käytös, ja milloin kantasuomalaisen toiminta. Esimerkiksi vastaanottokeskuksessa humalassa häiriköivä kantasuomalainen lukeutuu samaan tilastoon.
Turvapaikanhakijoiden määrä on luonnollisesti myös laskenut viime vuodesta, sillä suuri osa viime vuonna Suomeen tulleista yli 32 000 turvapaikanhakijasta on palannut kotimaihinsa. Toisaalta elokuun loppuun mennessä Suomeen oli tullut 4 159 turvapaikanhakijaa lisää.
Poliisia työllistävät tappelut, näpistykset ja humalainen mökellys
Poliisin turvapaikanhakijoihin liittyvien "keikkojen" laatu on pysynyt ennallaan.
– On henkilöhäiriöitä eli (vastaanottokeskuksen) henkilökunta kokee jonkun päihtyneenä olevan häiritsevänä, ja poliisi sitten poistaa. Sitten on pahoinpitelyitä, turvapaikanhakijoiden välisiä jännitteitä. Sen jälkeen yleisin on näpistystyyppinen rikos, sanoo poliisitarkastaja Savolainen.
Joukkotappelu-nimikkeellä tehtyjä hälytystehtäviä on viime vuoden marraskuun ja 14.9.2016 välillä tehty 16. Niissä on voinut olla osallisena 2 tai 20 henkilöä, suomalaisia tai turvapaikanhakijoita.
Vaikka hälytystehtävien määrä onkin laskenut, vastaanottokeskuksiin tehdyt keikat voivat olla työläitä. Tätä selittää osin turvapaikanhakijoiden epäluottamus virkavaltaan.
– Kun kotimaassa poliisi sanoo, että "otetaan poika mukaan", se voi tarkoittaa, ettei poikaa enää nähdä. Siksi nämä työllistää, asioiden selvittelyssä on lukuisia ihmisiä mukana.
Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateron vihjailemasta vaarallisesta järjestäymisestä ei ole tilastojen valossa saatu merkkejä. Samaa sanovat Ylen haastattelemat vastaanottokeskusten johtohenkilöt.
Savolainen kuitenkin muistuttaa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrän kasvu voi muuttaa tilannetta nopeastikin, kun irakilaisia ei toistaiseksi voida väkisinkään Suomesta poistaa.
– Kun kielteisiä päätöksiä tulee, levottomuus voi kasvaa.