Nato-selvitysryhmän raportin mukaan Suomi on Naton laajennetun rauhankumppanuuden myötä saavuttanut jo lähes kaiken sen, mitä se voi Natossa saavuttaa ilman täysjäsenyyttä.
Suomi on yksi niistä harvoista Natoon kuulumattomista maista, jotka ovat F-18-hävittäjien myötä mukana taistelujärjestelmien välisessä datalinkkijärjestelmässä.
Natolle Suomen ilmapuolustuksen voimavarojen täysi integrointi olisi arvion mukaan merkittävä parannus nykytilanteeseen.
Suomen asevelvollisuuteen perustuva alueellinen puolustusjärjestelmä kelpaisi myös Natolle.
Konfliktin puhjetessa Nato odottaisi raportin mukaan myös Suomen osallistuvan aktiivisesti yhteiseen puolustukseen, ei vähiten Baltian alueella.
Nato-jäsenyys toisi kriisin Venäjän kanssa
Raportin mukaan Suomen Nato-jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä maa pääsisi Naton viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Se vahvistaisi pelotetta mahdollista hyökkäystä vastaan.
Nato-jäsenyys johtaisi myös todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa, todetaan arviossa.
Nato ja Euroopan unioni pysyvät arvion mukaan erillisinä toimijoina Euroopan kovan turvallisuuden alalla, huolimatta pitkälti päällekkäisistä jäsenyyksistä ja sotilasvoimavaroista.
Suuremmissa sotilaallisissa konflikteissa pääasiallinen toimija olisi edelleen Nato, sotilaallisine ja poliittisine voimavaroineen.
Kohtalonyhteys Ruotsin kanssa
Päätös liittyä Natoon muuttaisi raportin mukaan täysin Suomen turvallisuuspolitiikan.
Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat työryhmän mukaan Suomen kannalta suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät Nato-päätöksen koordinoidusti yhdessä.
Jos Suomi päättäisi liittyä Natoon ja Ruotsi jäisi ulkopuolelle, olisi Suomen strateginen asema arvion mukaan varsin suojaton.
Se toimisi tällöin yksin Naton strategisena etuvartiona.
Jos taas Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ja Suomi ei, joutuisi Suomi eristyksiin ja suojattomaksi Venäjää vastaan.
Selvitysryhmän mielestä Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenhakemus olisi strategisesti katsoen selvästi parempi vaihtoehto kuin kummankin maan erillinen liittyminen.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemus olisi arvion mukaan strategisesti erittäin merkittävä asia paitsi kyseisille hakijamaille, myös koko liittokunnalle.
Selvitysryhmän arviossa on pohdittu mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä nopeutetulla menettelyllä. Tällöin Naton viidennen artiklan turvatakuut julistettaisiin voimaan jo ennen kuin Suomesta ja Ruotsista on tullut Naton täysjäseniä.
Tämä suoraviivainen menettely kaatuisi kuitenkin todennäköisesti Nato-kansanäänestyksiin. Nopeutettu menettely saattaisi saada liikkeelle jäsenyyden vastustajat, ja Nato-jäsenyys voisi hyvinkin kaatua kansanäänestyksessä.
Venäjältä luvassa tiukka reaktio
Selvitysryhmän mukaan Venäjä katsoo Naton laajenemisen olevan uhka, jonka takana on Yhdysvallat.
Venäjän mielestä laajenemisen tavoitteena on amerikkalaisten sotilastukikohtien ja joukkojen tuominen lähemmäs Venäjän rajaa.
Arvion mukaan nykypäivän Venäjä ei ole kyseenalaistanut Suomen yhdentymistä läntisiin rakenteisiin.
Nato-jäsenyyden aiheuttama geopoliittinen muutos olisi kuitenkin niin suuri, ettei Moskova voisi jättää sitä huomiotta.
Selvitysryhmän mukaan Venäjän poliittinen reaktio olisi ankara ja todennäköisesti myös "henkilökohtainen".
Kauppa voisi kärsiä huomattavasti. Venäjä voisi myös harkita Suomessa asuvan venäläistä syntyperää olevan väestön poliittista aktivointia.
Venäjän reaktioihin voisi myös kuulua paineen lisääminen Baltian maiden vastaisilla rajoilla.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti torstaina Ruotsia liittymästä Natoon. Dagens Nyheterin haastattelussa Lavrov sanoi, että Ruotsin liittyminen Naton jäseneksi johtaisi Venäjän sotilaallisiin vastatoimiin.
Lavrov ei avannut tarkemmin, millaisia Venäjän vastatoimet käytännössä olisivat.
Laadukas katsaus kotimaan keskusteluun
Arvio Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle oli jo korkea aika panna ajan tasalle.
Edellinen valtioneuvoston teettämä arvio on vuodelta 2007. Siinä todetaan, että Naton alkuperäinen tehtävä, ulkopuolelta tulevan hyökkäyksen torjuminen, ei ole enää yhtä keskeisessä asemassa kuin aiemmin.
Tilanne Euroopassa on parin viime vuoden aikana muuttunut dramaattisesti.
Nato-selvitysryhmän arviossa on kuvattu hyvin Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset.
Perinteisestä virkamiestyöstä poiketen siinä on myös uskallettu esittää asiat niinkuin ne ovat.
Ruotsin sotilas- ja puolustusteollinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa 1950-luvulta lähtien ei ole uusi tieto, mutta Suomen hallituksen tilaamaan arvioon ei aiemmin ole kirjattu, että Ruotsi on kaiken aikaa nauttinut amerikkalaisten turvatakuista.
Myös arvio uhittelevasta Venäjästä on suorasanaista pohdintaa itäisen naapurimme tilasta.
Kotimainen Nato-keskustelu on tähän saakka ollut juupas-eipäs-tyyppistä väittelyä, ilman aitoa vuoropuhelua.
Ehkä tähän on nyt tulossa muutos.