Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Ulkoministeri Tuomioja: "Mieluummin tällaisia ei tietenkään haluaisi nähdä"

Venäjän ulkoministeriö sanoo nettisivuilla julkaistussa kannanotossaan Suomen ja Ruotsin lähentymisen kohti Natoa aiheuttavan huolestumista. Ulkoministeri Erkki Tuomioja painottaa, että pohjoismaisten puolustusministerien tällä viikolla antama lausunto on syntynyt ilman, että siitä olisi ulkopoliittisessa johdossa keskusteltu. Lausunnossa Venäjää kuvattiin uhaksi.

Erkki Tuomioja
Erkki Tuomioja A-studion vieraana 18. maaliskuuta. Kuva: Yle
  • Elisa Kallunki

Ulkoministeri Erkki Tuomioja suhtautuu Venäjän ulkoministeriön tänään julkaisemaan kannanottoon rauhallisesti. Kannanotossa Suomen ja Ruotsin lähentymistä Naton suuntaan kuvattiin huolestuttavaksi.

– Tietenkin Venäjä on huolissaan Naton mahdollisesta laajentumisesta, mutta toisaalta mitään tällaisia suunnitelmia ei ole emmekä me nyt näe mitään erityistä uhkaa Venäjän suunnalta, joka tällaista perustelisi, Tuomioja toteaa.

Pohjoismaisten puolustusministerien tällä viikolla julkaisema kirjoitus ja Venäjän vastaus eivät ole Tuomiojalle mieluisia.

– Mieluummin tällaisia ei tietenkään haluaisi nähdä.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan puolustusministerien kirjoituksesta ei keskusteltu etukäteen.

– Heidän kirjoituksensa oli syntynyt ilman, että siitä oli ulkopoliittisessa johdossa keskusteltu. Sillä ei ole mitään tarkoitusta muuttaa Suomen linjaa.

"Kansalaisilla ei syytä huoleen"

Tuomioja ei kutsuisi Venäjää uhaksi. Ulkoministerin mukaan Suomen linjassa ei ole nyt tapahtunut muutoksia.

– Pitkäaikaisessa linjassamme ei oikeastaan ole mitään muutosta. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana olemme Nato-kumppanuudessa mukana siltä osin kuin saamme sieltä meidän omalle puolustuksellemme hyödyksi olevaa tietoa, kokemusta ja osaamista. Mutta se ei ole mikään suunnitelma eikä esiaste Natoon liittymiselle.

Entä onko kansalaisilla syytä huoleen?

– Ei ole mielestäni tämän vuoksi, ei Suomen toimien vuoksi eikä Suomen aseman vuoksi. Syytä huoleen on tietysti silloin, jos kansainvälinen jännitys ylipäänsä johtaa siihen, että käytetään herkemmin voimakasta kieltä tai voimannäyttöä, mitä myöskin lisääntynyt sotilaallinen aktiivisuus ja näyttävät harjoitukset edustavat, Erkki Tuomioja sanoo.