Hyppää pääsisältöön

Tutkija: Kansan oikeustajuun pitää suhtautua varauksella

kansan oikeustaju, yleiset rangaistuskäytännöt, raiskausrikokset
Ihmisiltä kysytään sopivaa rangaistusta muun muassa seksuaalirikoksiin. kansan oikeustaju, yleiset rangaistuskäytännöt, raiskausrikokset Kuva: Yle / Mikko Lehtola kansan oikeustaju, yleiset rangaistuskäytännöt, raiskausrikokset,

Oikeusministeriön käynnistämä mittava tutkimushanke ryhtyy kartoittamaan ensimmäistä kertaa yleisen oikeustajun ja nykyisen rangaistuskäytännön mahdollisia eroja. Arvotutkija Martti Puohiniemi ja tutkimushankkeen johtaja Juha Kääriäinen ovat huolissaan siitä, että tuloksia voidaan käyttää populistisen politiikan tekoon.

Tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen huokaa syvään puhelimen toisessa päässä, kun kysyn, miksi yleistä oikeustajua ja näkemyksiä sopivista seuraamuksista ei ole tutkittu aiemmin.

- Voi olla, että aihe ei ole kaikkein helpoimpia, hän toteaa pienen hiljaisuuden jälkeen.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemässä tutkimuksessa tullaan haastattelemaan tuhatta ihmistä, joilta kysytään sopivaa rangaistusta erityyppisiin väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksiin. Sen jälkeen niitä verrataan ammattituomareiden kantoihin.

Kesällä 2017 valmistuvan tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisen oikeustajun ja nykyisen rangaistuskäytännön mahdollisia eroja. Tutkimus pyrkii toteuttamaan hallitusohjelmaa, johon on linjattu tavoitteeksi, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua.

Vastuututkija Kääriäisen mukaan yksi tutkimuksen keskeisistä haasteista tulee olemaan se, ettei kysymysten asettelusta tule liian yksinkertaista.

- Silloin saadaan helposti populistista politiikkaa aikaan.

Samaa mieltä on suomalaisten arvomaailmaa ja ajan ilmiötä tutkiva valtiotieteen tohtori ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi.

- Jos päättäjät menevät mukaan populistiseen myllytykseen, niin he voivat menettää helposti suhteellisuudentajunsa.

Puohiniemen mukaan maallikkojen arvioihin rangaistuksista pitää suhtautua varauksella, koska heillä ei ole sitä tietopohjaa, joka ammattituomareilla on.

- Vaikka olisi tuhat todella hyvin valittua maallikkoa, niin jos he muutamassa sekunnissa laukovat mielipiteensä, että tuosta rikoksesta tuplarangaistus ja tuosta ei mitään, niin asetelma ei ole reilu kenellekään.

Jos kansalaisilta kysytään yksinkertaisesti, ovatko tuomiot liian lieviä Suomessa, niin melkein kaikki vastaavat, että ovat.

Juha Kääriäisen mukaan aiempien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että jos kansalaisilta kysytään yksinkertaisesti, ovatko tuomiot liian lieviä Suomessa, niin melkein kaikki vastaavat, että ovat. Mutta jos ihmiset saavat tietoa rangaistusvaihtoehdoista ja siitä, mihin niillä pyritään, niin ihmisten rangaistushalukkuus laskee.

- Meidän haaste on saada lähtötilanne edes vähän lähemmäs sitä tilannetta, joka ammattilaisilla on, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan rationaalisella oikeuspolitiikalla on Suomessa pitkät perinteet. Rationaalinen oikeuspolitiikka perustuu hänen mukaansa rangaistusten seuraamuksien rauhalliseen harkintaan. Kääriäisen mielestä Suomen oikeuspolitiikka on ollut varsin onnistunutta, koska suomalaiset luottavat varsin vahvasti suomalaiseen oikeuslaitokseen.

Suomalainen oikeuskäytäntö perustuu Kääriäisen mukaan tutkimustuloksiin, joiden mukaan kovilla rangaistuksilla ei ole pystytty vähentämään rikollisuutta.

- Vaikutus voi olla jopa päinvastainen.

Monissa maissa ihmiskuva on sellainen, että pahimmat rikolliset pitää laittaa joko purkkiin tai tappaa.

Arvotutkija Martti Puohiniemen mukaan suomalaiselle oikeuskulttuurille ominaista on ajatella, että kärsityn rangaistuksen jälkeen voi saada uuden alun elämälle. Monissa maissa, joissa kuolemanrangaistukset ovat arkipäivää, ihmiskuva on sellainen, että pahimmat rikolliset pitää laittaa joko purkkiin tai tappaa, etteivät he häiritse muita ihmisiä, Puohiniemi toteaa.

- Suomalaisessa käytännössä on lähdetty siitä, että rikollisellakin on ihmisoikeudet. Ketään ei tapeta, vaikka hän tekisi kymmenen kertaa saman rikoksen. Rangaistus vaan kovenee.

Lisätty linkki 28.1.

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.