Hyppää pääsisältöön

Vaikuttiko Facebookin algoritmi Yhdysvaltain vaalitulokseen?

matrix-grafiikkaa hyödyntävä hymiö.
matrix-grafiikkaa hyödyntävä hymiö. hymiö,somehymiö,sosiaalinen media

Facebookilla on poikkeuksellisen suuri valta poikkeuksellisen suureen joukkoon ihmisiä. Olisiko Facebook tai Google voinut ratkaista Yhdysvaltain presidentinvaalit? Mistä tiedämme, etteivät ne pyrkineet siihen jo nyt käydyissä vaaleissa?

Facebookin työntekijät kävivät Yhdysvaltain vaalikampanjoinnin alkaessa keskustelua siitä, pitäisikö yhtiön yrittää estää Donald Trumpin valinta presidentiksi.

Facebookin toimitusjohtaja Sheryl Sandberg kommentoi jo vuonna 2014, että yhtiö ei koskaan yrittäisi kontrolloida vaaleja. Keskustelu kertoo Facebookin poikkeuksellisesta vallasta. Vaaleihin on pyritty vaikuttamaan aina, mutta koskaan aiemmin yhdellä yrityksellä ei ole ollut niin suurta vaikutusvaltaa niin suureen joukkoon ihmisiä.

- Halutessaan erityisesti Facebookilla olisi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa algoritmillaan äänestyskäyttäytymiseen, toteaa F-Securen neuvonantaja Erka Koivunen.

Amerikkalaisista äänestäjistä 72 % on Facebookissa ja 40% kaikesta liikenteestä uutissivuille tulee Facebookin kautta.

Kuva sosiaalisen median uutisvirrasta.
Kuva sosiaalisen median uutisvirrasta. sosiaalinen media,Yhdysvallat,Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016

Algoritmit sulkevat samanmielisten kuplaan – ja vahvistavat sitä

Facebook ja Google toimivat algoritmien suojassa. Algoritmit profiloivat meitä koko ajan ja tarjoavat meille sen perusteella uutisvirrassa tiettyjä samanmielisiä sisältöjä ja jättävät osan kokonaan piiloon.

- Tämä tapahtuu täysin läpinäkymättömästi, koska algoritmit ovat salaisia ja myös muuttuvat jatkuvasti, toimittaja-mediatutkija Johanna Vehkoo toteaa.

- Algoritmien tarkoitus on sinänsä ihan hyvä. Niiden avulla jokainen saa paremmin itselleen sopivaa tietoa. Ne ovat hyvä renki, mutta huono isäntä, sanoo neuvonantaja Erka Koivunen.

Se, että maailma näyttäytyy algoritmien suodattamana on merkittävä poliittinen kysymys.

- Ongelma on se, että esimerkiksi Facebookista on tullut valtava mediatalo, mutta se pyrkii piilottamaan tämän roolinsa eikä halua ottaa siihen liittyvää vastuuta, Vehkoo toteaa.

Facebook voisi vaikuttaa näkymättömästi – algoritmin muutoksella

Vaikka esimerkiksi Facebookin ei ole voitu osoittaa algoritmeillaan suosivan mitään tiettyä poliittista ajattelua, se on myöntänyt testanneensa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa neljä vuotta sitten, pystyykö se vaikuttamaan äänestysvilkkauteen. Ja pystyihän se: niillä ihmisillä, joille tarjottiin enemmän kovia yhteiskunnallisia uutisia, äänestysvilkkaus oli kolme prosenttiyksikköä muita korkeampi.

Toistaiseksi ei ole viitteitä myöskään siitä, että muut internetin ja sosiaalisen median jättiläiset olisivat pyrkineet ohjailemaan käyttäjiensä poliittisia valintoja.

Epäilyjä ja syytöksiä sosiaalisen median puolueellisuudesta ovat esittäneet varsinkin konservatiivit, joiden mukaan esimerkiksi Facebook suosisi ihmisten uutisvirrassa liberaalia maailmankuvaa edustavia uutisia.

Väärä tieto leviää tehokkaasti

Poliittisten valintojen kannalta huolestuttavaa on, että Facebookissa näyttäisivät leviävän erityisen hyvin sellaiset poleemiset kirjoitukset, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Buzzfeed-verkkojulkaisu selvitti vaalien alla, että merkittävä osa äärilaitoja edustavien verkkojulkaisujen tuottamista uutisista uutisista valheellisia. Niin sanottujen hyperoikeistolaisten julkaisujen teksteistä lähes 40 prosenttia levitti väärää tietoa; hypervasemmistolaisten vastaava luku oli lähes 20 prosenttia.

- Kyllähän tämä kertoo siitä, että myös äänestyspäätöksiä voidaan tehdä aivan valheellisen tiedon perusteella, Johanna Vehkoo toteaa.

Yhdysvaltain presidentinvaalien alla ihmiset jakautuivat toisiaan vahvasti vierastaviin kupliin. Wall Street Journalin rakentama rakentama facebook-simulaatio havainnollistaa hyvin, kuinka erilaisissa todellisuuksissa konservatiivit ja liberaalit tätä nykyä elävät. Heidän uutisvirtansa esimerkiksi Donald Trumpista ja Hillary Clintonista ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Simulaatiosta voi katsoa, mitä äärilaidat nyt ajattelevat Trumpin voitosta ja Clintonin tappiosta.

- Yhdysvalloissa poliittinen ja koko yhteiskunnallinen diskurssi on polarisoitunut jo aikoja sitten. Nämä vaalit olivat vain viimeisin ja tähän asti kärjistynein esimerkki siitä, Koivunen arvioi.

Algoritmit ovat vain osa ilmiötä. Perustan kuplilleen ihmiset luovat itse valitsemalla kaverinsa ja sulkemalla silmänsä mielestään vääränlaisilta mielipiteiltä. Siihenkin on annettu työkaluja. Esimerkiksi Buzzfeed ja Quartz tarjosivat presidentinvaalien alla sovelluksia, joiden avulla pystyi erottamaan Donald Trumpin kannattajat kavereistaan ja poistamaan uutisvirrastaan kaiken Trumpia koskevan sisällön.

Ihmisiä heiluttamassa USA:n lippua poliittisessa tilaisuudessa.
Ihmisiä heiluttamassa USA:n lippua poliittisessa tilaisuudessa. sosiaalinen media,Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016

Rasismi kukkii some-kuplissa

Facebookin algoritmin valta ja ihmisten jakautuminen erilaisiin kupliin näkyy Suomessakin. Kuopiolainen toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen loi Juhani-nimellä valeprofiilin, joka upposi syvälle vihakuplaan.

Aluksi Juhani tosin oli ihan tavallinen: Facebook tarjosi hänelle luettavaksi uutisia erityisesti taloudesta ja jääkiekosta, koska hän omilla klikkauksillaan ja tykkäyksillään antoi Facebookin ymmärtää olevansa niistä kiinnostunut. Mutta kun Juhani löysi maahanmuuttokriittiset sivut ja alkoi osoittaa kiinnostusta rasistiseen sisältöön, koko hänen uutisvirtansa täyttyi siitä.

- Jossain vaiheessa aloin jopa kyseenalaistaa omia ajatuksiani. Kun yhtään kyseenalaistavaa, toista näkökulmaa edustavaa tekstiä ei tarjoiltu, sitä alkoi miettiä, voiko nämä rasistiset jutut olla totta, Veli-Pekka Hämäläinen sanoo.

Se oli kuitenkin vain hetkellistä. Silmille syöksyvä viha kaikkea erilaista kohtaan alkoi nopeasti kuvottaa Veli-Pekkaa.

- En voisi olla Juhanin ystävä. Hän elää omassa kuplassaan ja minä omassani. Yritän kyllä tehdä siitä vähän laajemman kuin Juhani, mutta kaikkihan me jonkinlaisessa kuplassa elämme, Veli-Pekka Hämäläinen sanoo.

Toimittajan ihmiskokeesta ja algoritmien vallasta lisää Prisma Studion lähetyksessä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Poistin 9.11.2016 USA:n vaalituloksen jälkeen Facebook- tilistäni kaikki kuvat ja postaukset, samalla tavalla Google+ tililtä kuvat, minkä lisäksi lopetin tuon + tilin... Voi olla että Facebook lähtee pois myös. Windows 10n poispyyhkiminen on vähän vaikeampi ratkaistava, vaikka Linux ajaisikin saman, niin joutuisin tosipaikkaan uuden opettelussa.

Lähettänyt käyttäjä

Maailmaa halaavaa sisältöä on moninkertaisesti enemmän. On siis huomattavasti helpompaa kuplautua sokeaksi vangiksi epärealistiseen tunnevahvaan suvaitsevaisuusleiriin. Tätä toimittaja ei toki halunnut kokeilla.

Lähettänyt käyttäjä

Maailmaa halaavaa sisältöä on moninkertaisesti enemmän. On siis huomattavasti helpompaa kuplautua sokeaksi vangiksi epärealistiseen tunnevahvaan suvaitsevaisuusleiriin. Tätä toimittaja ei toki halunnut kokeilla.

Lähettänyt käyttäjä

Ymmärrän että edelliselle kommentoijalle suvaitsevaisuus on jonkinlainen kirosana. Joko tuossa menee puurot ja vellit sekaisin eli luullaan että suvaitsevaisuus tarkoittaa aina sitä ettei mitään epäkohtia saa tuoda esiin. Olen niin totaalisesti kyllästynyt siihen, että jo esim jos puolustaa ihmisoikeuksia niin joku kokee heti että on joku terrori-iskuja puolustava suvakki-raivofeministi, joka ei tajua että maailmassa on myös ikäviä ihmisiä (joihin nämä tyypit eivät tietenkään koskaan koe itse kuuluvansa). Kyllä niitä raivoavia vasemmistolaisiakin löytyy, mutta jos ei halua että itseä leimataan väärin perustein niin ei kannattaisi tehdä niin muillekaan. Ja some vahvistaa todella paljon tuollaista käyttäytymistä, samoin kuin taikauskoa ja kaikenlaisia salaliitto- ja maaiomanloppu-uskontoja. Ja heti kuulemma elää kuplassa, jos ei mene niihin mukaan...

Lähettänyt käyttäjä

Minulla ei ole Facebook- eikä Twitter-tiliä. Jos haluan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai antaa palautetta esimerkiksi kaupungin toiminnoista, niin tähän sopivat kanavat ovat mielestäni vähentyneet viime vuosina. Tilalle on tullut Facebook painike, mitä kautta palaute tulisi antaa.
Onko aktiivisen kansalaisen pakko liittyä Facebook-yhteisöön, jotta pystyy osallistumaan asioihin? Vai onko korvaavia kanavia olemassa?

Lähettänyt käyttäjä

Olisi naiivia pitää buzzfeedin arviota hyperoikeistolaisista ja hypervasemmistolaisista sivuista neutraalina ja objektiivisena, sillä Buzzfeed itsessään on hyvinkin vahvasti demokraatteihin kallellaan oleva sivusto.

Lähettänyt käyttäjä

Buzzfeed on vahvasti biasoitunut julkaisu. Sivusto tarjosi sovellusta, jonka avulla Facebook-ystävistään pystyi karsimaan pois Trumpin kannattajat.

On erikoista, että Prisma Studio luottaa Buzzfeedin arvioon siitä, kuinka paljon hyperoikeistolaiset ja hypervasemmistolaiset sivustot levittävät valheellista tietoa.

Jos Prisma Studio nojaa arviossaan puolueelliseen tietoon, niin mitä se kertoo Prisma Studion kyvystä arvioida maailmaa objektiivisesti ja neutraalisti?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.