Hyppää pääsisältöön

Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

kasa ruokajätettä
kasa ruokajätettä Kuva: Shutterstock prisma studio

Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Pelkästään kotitaloudet heittävät pois 120–160 miljoonaa kiloa. Rahassa se vastaa 500 miljoonaa euroa, ilmastovaikutuksiltaan 100 000 auton vuosipäästöjä.

Sitä, miksi ja miten haaskaamme ruokaa, pohdittiin Tieteen päivillä lauantaina 14.1. Helsingissä.

Sinäkin heität 24 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi

Katsotaan tarkemmin. Isoin ruokahävikki syntyy kotitalouksissa, Suomessa keskimäärin 24 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Isoissa perheissä syntyy eniten hävikkiä, mutta kun lukuja lasketaan henkeä kohden, tilastoa johtavat yksin asuvat naiset.

Mitä sitten heitetään pois? Haaskuulistan kärjessä ovat tuoretuotteet, kuten vihannekset ja hedelmät, kotona valmistettu ruoka, maitotuotteet sekä valmis- ja noutoruoat. Sitten tulee leipä.

kasviksia puisella pöydällä
Eniten kotitalouksissa heitetään pois vihanneksia ja hedelmiä. kasviksia puisella pöydällä Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Ainakin leipä yllättää. Mistä ihmeestä on kyse?

- Leipää heitetään pois paitsi pilaantuessa, myös kun se koetaan vanhaksi ja kuivaksi, vaikka se olisi vielä syötävää. Myös päiväysmerkinnät vaikuttavat, vaikka leipä usein säilyy pitempään kuin merkintä ilmoittaa, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.

Usein ruokaa ostetaan liikaa. Kasvikset ehtivät pilaantua jääkaappiin. Suunniteltuja ruokia ei tehdäkään ja ainekset menevät pilalle. Hinnalla ei näytä olevan juuri vaikutusta: pois heitetään sekä halpaa että kallista.

Tiesitkö tämän ruokahävikistä?

  • Neljänneksellä koko maailman ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut ihmiset.
  • C-vitamiinin hävikki kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen tarpeen.
  • Ranska kielsi ensimmäisenä maana ruokajätteen. Ruokaa ei saa heittää roskiin, vaan se on jaettava eteenpäin hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille.
  • Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta.
  • YK:n kestävän kehityksen tavoite on vähentää hävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.
  • Suomessa kotitalouksien hävikkiä on mitattu päiväkirjatutkimuksilla ja kaatopaikoilla tehtävillä lajittelututkimuksilla.

Arvostatko ruokaa?

Se, että ihmiset heittävät pois niin paljon itsetehtyä ruokaa, harmittaa Silvennoista.

- Siinä menee hukkaan myös työ ja vaiva, joka on käytetty ruoan valmistamiseen. Usein syynä on, että ruokaa tehdään liikaa. Tässä auttaisi että opittaisiin tekemään oikea määrä ja ylijäänyt ruoka säilytettäisiin ja syötäisiin myöhemmin, Silvennoinen sanoo.

Oikeastaan kyse on siis elämänhallinnasta, suunnittelusta ja arvoistakin. Siitä, miten miettii syömisensä etukäteen ja miten paljon arvostaa tekemäänsä ruokaa.

kasvisruokaa lautasella
kasvisruokaa lautasella Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Tutkijat sanovat, että kotitalouksien ruoanhaaskuu johtuu suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeet heitetään pois merkityn päivämäärän jälkeen.

Kyse on myös ostokäyttäytymisestä. Ruokaa haalitaan kaupasta liikaa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että pieniä pakkauksia ei ole tarjolla tai ne ovat suhteessa kalliimpia. Toisaalta jos ostoksilla käydään pari kertaa viikossa isoissa marketeissa, kotiin kannetaan helposti isoja kertasatseja.

Ravintoloissa ruokaa valmistetaan liikaa

Toiseksi eniten hävikkiä syntyy ravitsemuspalveluissa. Toisin kuin usein ajatellaan, siellä suurin hukkaruoka ei synny siitä, ruokaa otetaan liikaa, vaan siitä, että ruokaa valmistetaan liikaa.

- Tarjoiluhävikkiä voi vähentää mittaamalla ja seuraamalla, missä vaiheessa sitä syntyy ja millaisesta ruoasta. Tärkeää on ravintolan kokonaishallinta, ruokalistojen suunnittelu ja asiakastuntemus. Ruoan jaksoittainen tarjollelaitto voi myös auttaa, Silvennoinen sanoo.

spagettia laitetaan lautaselta roskiin
Ravintoloissa hukkaruoka ei synny siitä, että ruokaa otetaan liikaa, vaan siitä että sitä valmistetaan liikaa. spagettia laitetaan lautaselta roskiin Kuva: Shutterstock prisma studio

Digitalisaatiota ja mobiiliteknologiaa hyödyntävät sovellukset kuten Wolt ja Foodora sekä hävikkiruokaravintolat iskevät myös tähän väliin. Silvennoinen uskoo, että ruoan ulosmyynti tällaisten uusien palvelujen kautta voi jonkin verran vähentää ravintoloiden hävikkiä.

- Ne toimivat, jos konsepti sopii ravintolan toimintaan. Tosin hävikki on silloin jo syntynyt. Parempi olisi kun ruoan määrän arviointi onnistuisi mahdollisimman hyvin jo etukäteen, hän sanoo.

Tutkimus pyrkii löytämään keinoja ehkäistä ruoan haaskausta, ohjata syömäkelpoinen ruokatakaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki ravinteina maatalouden hyötykäyttöön.

Kirjoittaja: Leena-Kaisa Laakso

Tieteen päivät järjestetään Helsingissä 11.-15.1.2017. Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tuo tutkimus ei pidä ainakaan minun kohdalla paikkaansa. Vaikka olen yksin asuva naishenkilö niin en heitä ruokaa biojätteisiin ollenkaan. Teen ruokaa useita lajeja kerrallaan ja hyödynnän pakastinta ja pakastan annoksiin niin ei tarvitse heittää mitään roskiin. Se ei vaadi muuta kuin vähän viitseliäisyyttä niin säästää ruokamenoissa ja hävikki jää pieneksi myös lapsiperheissä. On kokemusta myös siltä ajalta kun lapset oli kotona. Yksinhuoltajana oli pakko miettiä menoja että rahat riitti ja syötiin hyvin kun ruoan teki itse niin säästi melkoisesti ja lapsetkin oppi.

Lähettänyt käyttäjä

Käsittääkseni Ranska ei kieltänyt ruokajätettä, vaan kielsi yrityksiä laittamasta syömäkelpoista ruokaa jätteisiin. Käsittääkseni kotitaloudet ovat määräyksen ulkopuolella. Mahdollisesti myös pilaantunut ruoka (ellei sille ole osoitettu jotain muuta kohdetta). Pilaantunutta ruokaa ei voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Lähettänyt käyttäjä

Ruokahävikkiin vaikuttaa myös hedelmien pakkaajien toiminta. Nektariinit, luumut yms. usein myydään halvimmalla kilohinnalla 500g-1kg rasioissa ja pusseissa. Näissä melkein poikkeuksetta on yksi tai kaksi huonoa hedelmää, jotka lentävät roskikseen. Kuluttajat menevät tähän "ansaan" helposti, koska se on edullisempi vaihtoehto vaikka osaa ei voi syödäkkään.

Jotta päästään tuohon 24 kiloon niin jonkun täytyy heittää todella paljon ruokaa pois. Meillä on sama tilanne kuin nimimerkillä Riitta, biojäte täyttyy kahvinporosta ja porkkanan kuorista. Kolme alle 10-vuotiasta lasta toki toisinaan jättävät ruokaa syömättä, mutta usein siitä saa töihin evästä.

Lähettänyt käyttäjä

on suurin hävikkien aiheuttaja. Kaikki sen tekemä mätänee, jos ei sitä käytä. Maapallolle joku iso vero ehdottomasti...

Kuka näitä tutkimuksia tekee? Kuka viitsii julkaista?

Lähettänyt käyttäjä

Meillä ei ruokaa mene roskiin eikä kompostiin. Ärsyttävää yleistämistä. Joskus sai vielä elintarvikkeet antaa esim. Sikaloille, mutta tehtiinkin sääntö ettei saa. Tehtaat ei sitten yhtään savuta?!

Lähettänyt käyttäjä

Meillä ei kahden aikuisen taloudessa tule paljon roskiin menevää ruokaa, kun on opeteltu syömään samaa keittoa tai perunoita ja soosia, laatikoita ym. säännöllisesti pari-kolme päivää aina perätysten. Sitten jos jotain jää pieni tilkka, laitan rasian pakastimeen ja lisään sen muistaessani johonkin toiseen. - Tässä tietysti auttaa se, että mies on kiltti ja minä laiska.

Lähettänyt käyttäjä

On kyl aikamoista tuubaa moinen väittämä että ruokahävikki tuottaisi moiset päästöt.

Lähettänyt käyttäjä

"Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta. "
Mitä muita vaihtoehtoja hävikin syntymiselle on? Minulle ei tule mitään muuta mieleen kuin juuri nuo mainitut.

Lähettänyt käyttäjä

Vanhusten kotihoidossa menee ihan kamalasti ruokaa roskiin ja laitoshoidossa myös kun yritetään ruokkia hyvin ja monipuolisesti mutta ruoka ei maistu enää, käsketään vain heittää roskiin. Toisille tulee kotiin lämminruoka lisukkeineen joka päivä ja yli puolet menee roskiin. Ihan kamalaa haaskaustahan se on ja rahan haaskausta myös.

Lähettänyt käyttäjä

Riippuu siitä miten sitä käsitellään! Biojätteen käsittelyyn ja hyötykäyttöön olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Ja samalla kiinnittää huomiota siihen miten suhtaudumme ruokaan. Haaskaaminen on tietenkin huono juttu. http://takalaiska.blogspot.hu/2017/01/maailma-pelastuu-bokashilla.html

Lähettänyt käyttäjä

""Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta. "
Mitä muita vaihtoehtoja hävikin syntymiselle on? Minulle ei tule mitään muuta mieleen kuin juuri nuo mainitut."

Maanviljelyksestä, karjankasvatuksesta, elintarvike tuotannosta, tukkuliikkeestä, kuljetuksesta...

Joka portaassa voi syntyä hävikkiä.

Lähettänyt käyttäjä

Vaikka otsikko väittää, että sinäkin heität, niin minä en heitä roskiin, vaan Bokashikomposti ämpäreihin ja valmistan uutta multaa.
Koska asun kerrostalossa on tuo Bokashikomposti todella hyvä.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.