Hyppää pääsisältöön

Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

kasa ruokajätettä
kasa ruokajätettä Kuva: Shutterstock prisma studio

Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Pelkästään kotitaloudet heittävät pois 120–160 miljoonaa kiloa. Rahassa se vastaa 500 miljoonaa euroa, ilmastovaikutuksiltaan 100 000 auton vuosipäästöjä.

Sitä, miksi ja miten haaskaamme ruokaa, pohdittiin Tieteen päivillä lauantaina 14.1. Helsingissä.

Sinäkin heität 24 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi

Katsotaan tarkemmin. Isoin ruokahävikki syntyy kotitalouksissa, Suomessa keskimäärin 24 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Isoissa perheissä syntyy eniten hävikkiä, mutta kun lukuja lasketaan henkeä kohden, tilastoa johtavat yksin asuvat naiset.

Mitä sitten heitetään pois? Haaskuulistan kärjessä ovat tuoretuotteet, kuten vihannekset ja hedelmät, kotona valmistettu ruoka, maitotuotteet sekä valmis- ja noutoruoat. Sitten tulee leipä.

kasviksia puisella pöydällä
Eniten kotitalouksissa heitetään pois vihanneksia ja hedelmiä. kasviksia puisella pöydällä Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Ainakin leipä yllättää. Mistä ihmeestä on kyse?

- Leipää heitetään pois paitsi pilaantuessa, myös kun se koetaan vanhaksi ja kuivaksi, vaikka se olisi vielä syötävää. Myös päiväysmerkinnät vaikuttavat, vaikka leipä usein säilyy pitempään kuin merkintä ilmoittaa, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.

Usein ruokaa ostetaan liikaa. Kasvikset ehtivät pilaantua jääkaappiin. Suunniteltuja ruokia ei tehdäkään ja ainekset menevät pilalle. Hinnalla ei näytä olevan juuri vaikutusta: pois heitetään sekä halpaa että kallista.

Tiesitkö tämän ruokahävikistä?

  • Neljänneksellä koko maailman ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut ihmiset.
  • C-vitamiinin hävikki kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen tarpeen.
  • Ranska kielsi ensimmäisenä maana ruokajätteen. Ruokaa ei saa heittää roskiin, vaan se on jaettava eteenpäin hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille.
  • Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta.
  • YK:n kestävän kehityksen tavoite on vähentää hävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.
  • Suomessa kotitalouksien hävikkiä on mitattu päiväkirjatutkimuksilla ja kaatopaikoilla tehtävillä lajittelututkimuksilla.

Arvostatko ruokaa?

Se, että ihmiset heittävät pois niin paljon itsetehtyä ruokaa, harmittaa Silvennoista.

- Siinä menee hukkaan myös työ ja vaiva, joka on käytetty ruoan valmistamiseen. Usein syynä on, että ruokaa tehdään liikaa. Tässä auttaisi että opittaisiin tekemään oikea määrä ja ylijäänyt ruoka säilytettäisiin ja syötäisiin myöhemmin, Silvennoinen sanoo.

Oikeastaan kyse on siis elämänhallinnasta, suunnittelusta ja arvoistakin. Siitä, miten miettii syömisensä etukäteen ja miten paljon arvostaa tekemäänsä ruokaa.

kasvisruokaa lautasella
kasvisruokaa lautasella Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Tutkijat sanovat, että kotitalouksien ruoanhaaskuu johtuu suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeet heitetään pois merkityn päivämäärän jälkeen.

Kyse on myös ostokäyttäytymisestä. Ruokaa haalitaan kaupasta liikaa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että pieniä pakkauksia ei ole tarjolla tai ne ovat suhteessa kalliimpia. Toisaalta jos ostoksilla käydään pari kertaa viikossa isoissa marketeissa, kotiin kannetaan helposti isoja kertasatseja.

Ravintoloissa ruokaa valmistetaan liikaa

Toiseksi eniten hävikkiä syntyy ravitsemuspalveluissa. Toisin kuin usein ajatellaan, siellä suurin hukkaruoka ei synny siitä, ruokaa otetaan liikaa, vaan siitä, että ruokaa valmistetaan liikaa.

- Tarjoiluhävikkiä voi vähentää mittaamalla ja seuraamalla, missä vaiheessa sitä syntyy ja millaisesta ruoasta. Tärkeää on ravintolan kokonaishallinta, ruokalistojen suunnittelu ja asiakastuntemus. Ruoan jaksoittainen tarjollelaitto voi myös auttaa, Silvennoinen sanoo.

spagettia laitetaan lautaselta roskiin
Ravintoloissa hukkaruoka ei synny siitä, että ruokaa otetaan liikaa, vaan siitä että sitä valmistetaan liikaa. spagettia laitetaan lautaselta roskiin Kuva: Shutterstock prisma studio

Digitalisaatiota ja mobiiliteknologiaa hyödyntävät sovellukset kuten Wolt ja Foodora sekä hävikkiruokaravintolat iskevät myös tähän väliin. Silvennoinen uskoo, että ruoan ulosmyynti tällaisten uusien palvelujen kautta voi jonkin verran vähentää ravintoloiden hävikkiä.

- Ne toimivat, jos konsepti sopii ravintolan toimintaan. Tosin hävikki on silloin jo syntynyt. Parempi olisi kun ruoan määrän arviointi onnistuisi mahdollisimman hyvin jo etukäteen, hän sanoo.

Tutkimus pyrkii löytämään keinoja ehkäistä ruoan haaskausta, ohjata syömäkelpoinen ruokatakaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki ravinteina maatalouden hyötykäyttöön.

Kirjoittaja: Leena-Kaisa Laakso

Tieteen päivät järjestetään Helsingissä 11.-15.1.2017. Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.