Hyppää pääsisältöön

Miksi luottaisin tieteeseen?

mielenosoittajia tieteen puolesta
Mielenosoittajia tieteen puolesta Bostonissa Yhdysvalloissa 19.2.2017. mielenosoittajia tieteen puolesta Kuva: Heidi Besen / Shutterstock Prisma Studio,prisma studio blogit

Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä. Mutta mistä maallikko tietää, mihin voi luottaa ja mihin ei, kysyy teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan.

Jotkut väittävät, että (A) kommunismi kaatui, koska se edellyttää ihmisiltä liian suurta sitoutumista yhteiseen hyvään, ja että (B) kapitalismi menestyy, koska se pohjautuu yksilön ahneuteen. Tässä ajatuskulussa vedotaan siihen, että alhaisemmat vietit ovat ihmisessä voimakkaampia kuin ihanteelliset vaikuttimet. Oli miten oli politiikan suhteen, tieteessä on vastaava, paitsi kauttaaltaan myönteinen, lainalaisuus. Tieteellinen tieto paranee ajan myötä, koska (A) tutkijoiden voimakas halu tietää ohjaa heidät noudattamaan parhaita tiedonhankinnan tapoja ja koska (B) tutkijoiden ankara kunnianhimo ajaa heidät paljastamaan huijaukset. Niinpä tiede kukoistaa sekä ylevistä että alhaisista syistä!

Näin siis periaatteessa ja pitkällä aikavälillä. Mutta entäs tieteestä innostunut maallikko, joka haluaa tieteellisiä tosiasioita ajattelunsa tueksi nyt? Mihin voi luottaa, mihin ei?

1. nyrkkisääntö: pitkään oikeana pidetyt tulokset ovat luotettavia.

Tieteessä vanhasta ajattelusta luovutaan, kun uusi selitys kuvaa asioita tarkemmin kuin entinen. Unholaan on jätetty esimerkiksi aineen rakennetta koskevat maa-ilma-tuli-vesi -jaottelu ja Thomsonin rusinakakkumalli. Atomit neutroneineen, protoneineen ja elektroneineen sekä jaksollisine järjestelmineen täsmäävät arjen kemiaan ja CERNin hiukkastörmäyksiin paljon paremmin.

Pitkän ajan muuttumattomana oleva tieto on siis luotettavaa, koska muuten tieteen itseään korjaava menetelmä olisi jo parannellut niitä. Esimerkkejä on toki professoreista, jotka jatkavat elämänsä loppuun asti vanhan teoriansa mainostamista, vaikka uusi näyttö olisi ristiriidassa sen kanssa. Aika hoitaa tällaiset ongelmat.

Näihin voit luottaa: auton jarrutusmatkojen laskemiseen käy Newtonin kaava F=ma, kunhan et kiihdytä ensin lähelle valonnopeutta; silloin tarvitset Einsteinia. Uusia eliölajeja syntyy evoluution myötä jatkuvasti. Maapallo on pyöreä. Uraaniatomin halkaisemalla saa 50 miljoonaa kertaa enemmän lämpöä kuin polttamalla hiiliatomin. Timantit eivät ole ikuisia.

2. nyrkkisääntö: tarkista, onko tulos julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Vertaisarviointi menee näin: tieteelliseen lehteen lähetetty selostus uusista tuloksista menee kahdelle tai useammalle asiantuntijalle tarkistettavaksi. He varmistavat, ettei työssä ole virheitä ja että tieteellisen raportoimisen sääntöjä on noudatettu. Arvioijat toimivat nimettömänä, eikä juttua julkaista elleivät he hyväksy korjattuakaan versiota.

Kokemuksesta tiedän, että voittopuolisesti järjestelmä toimii hyvin ja pitää artikkelien laadun keskimäärin korkeana.

Kaikennäköistä sotkuakin kyllä esiintyy. Vertaisarvioija saattaa esimerkiksi hutiloida kiireessä tai suosia entistä oppilastaan, jolloin julkaistuksi voi päästä karmeaa huttua. Yksi esimerkki on Andrew Wakefieldin artikkeli, jossa hän väitti MPR-rokotteen aiheuttavan autismia lapsissa. Juttu ilmestyi 1990-luvulla lääketieteen huippulehdessä Lancetissa, josta se on sittemmin poistettu Wakefieldin vakavien tutkimuseettisten rikkeiden tultua ilmi. Myöhemmissä tutkimuksissa on havaittu, että autismin kehitys alkaa jo ennen rokoteikää, mahdollisesti jo sikiökaudella.

3. nyrkkisääntö: toteuta varmistava tai falsifioiva koe.

Kokeelliset tulokset ja laskennalliset simulaatiot täytyy kuvailla tieteellisissä julkaisuissa niin, että muut voivat halutessaan toistaa tutkimuksen ja varmistaa saavansa samat tulokset. Edelleen: uudet ajatukset pitää esittää falsifioitavassa muodossa. Toisin sanoen tutkijoiden on kuvailtava koejärjestely ja mittaustulos, joka osoittaisi uuden teorian vääräksi.

Hei haloo! Onko nyrkkisäännöissä 2 ja 3 mitään tolkkua?

Kilpaileva koejärjestely ei kuitenkaan ratkaise asiaa maallikon kannalta. Vaikka epäilisikin gravitaatioaaltojen olemassaoloa, kuka osaa rakentaa oman LIGO-ilmaisimen? Ja jos yksittäinen vertaisarvioitu artikkeli voi olla potaskaa, pitääkö lukea kaikki aiheeseen liittyvä tutkimus? Kuka ehtii tai osaa?

Neljäs nyrkkisääntö: luota asiantuntijaan.

Aktiivitutkija seuraa alaansa lukemalla uudet tulokset ja keskustelemalla muiden eksperttien kanssa tieteellisissä kokouksissa. Hän osaa heti sanoa, mitkä artikkelit ovat virheellisiä ja mihin voi luottaa. Kymmenien vuosien kokemus aiheen parissa luo sellaista hiljaista tietoa, jota ei nopealla perehtymisellä vain saa.

Mutta jos juuri hän on se roisto? Varmuuden vuoksi voit kysyä muutamalta asiantuntijalta, jolloin yksittäisen henkilön osuus ei ole ratkaiseva.

Mutta entä tuo vaaroista suurin ja pelottavin: salaliitto! Mitä jos kaikki haastattelemasi asiantuntijat ovat osa jonkin suuremman tahon maksamaa petosrinkiä?

Palataan alussa esittämääni raadolliseen perusteluun tieteellisen menetelmän toimivuudelle. Tyypillisen tutkijan tärkein motivaatio ei ole raha: valtaosa tiedeurastahan koostuu alipalkatuista pätkätöistä. Hyvin harvaa tutkijaa myöskään kiinnostaa maallikoiden huijaaminen salaseurassa.

Suurta osaa tutkijoista ajaa kunnianhimo. Kunnianhimoinen tutkija haluaa olla maailman fiksuin, se, joka poimii Nobelin ja joka mainitaan historiankirjoissa vuosisatansa luovimpana tieteentekijänä. Siihen asemaan ei pääse fuskaamalla vaan paljastamalla huijaukset ja näyttämällä kuinka asiat todella ovat.

teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen
Teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Kirjoittaja: Samuli Siltanen

Prisma Studion oma teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen näkee matematiikkaa lääkärin röntgenlaitteessa, huulipunamallien siloposkikuvissa ja hämähäkkien ruuanhankinnassa. Hän tutkii Helsingin yliopistolla käänteisiä ongelmia, joissa edetään seurauksista syihin. Samuli viihtyy painavien asioiden, kuten kahvakuulien ja kamerajalustojen, parissa.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Miten nämä ohjeet pätevät laadulliseen tutkimukseen, erityisesti seuraavan kappaleen kohdalla:

"uudet ajatukset pitää esittää falsifioitavassa muodossa. Toisin sanoen tutkijoiden on kuvailtava koejärjestely ja mittaustulos, joka osoittaisi uuden teorian vääräksi."

Tähänhän esim. sukupuolentutkimuksessa harvemmin tarjotaan mahdollisuus. Esim. verrattain yleinen premissi "Elämme patriarkaatissa."

Lähettänyt käyttäjä

Arvoisa nimim. Tiivi T.A. Kvanti,

Kirjoitukseni tosiaan korostaa luonnontieteen menetelmiä, eivätkä kaikki väittämäni siirry sellaisenaan ihmistieteiden puolelle.

Rohkenen silti ehdottaa seuraavaa määrällistä falsifioivaa koetta väitteelle "elämme patriarkaatissa."
(1) Listaa kaikkien Suomen yliopistoissa pysyvässä työsuhteessa olevien matematiikan professorien nimet.
(2) Jos alle puolet niistä ovat miehen nimiä, väite on väärä.

Lähettänyt käyttäjä

Väität että "uusia eliölajeja syntyy evoluution myötä jatkuvasti", kerrotko yhden esimerkin? Teoria vailla todisteita on vain uskoa johonkin, tässä tapauksessa jumalattomaan tieteeseen joka epätoivoisesti yrittää selittää ihmiselle käsittämätöntä.

Lähettänyt käyttäjä

"Scientism is a matter of putting too high a value on natural science in comparison with other branches of learning or culture." It has been defined as "the view that the characteristic inductive methods of the natural sciences are the only source of genuine factual knowledge and, in particular, that they alone can yield true knowledge about man and society"

Avarrapas Samuli vähän maailmankuvaasi ennen kuin alat vähäisempää kansaa valistamaan. Lue kirjoja, käytä järkeäsi, juttele vaikka ihmisten kanssa.

Mistä ne sinun numerot muuten tulevat? Miten testaat äärettömään empiirisesti?

Lähettänyt käyttäjä

Nimimerkki Jeremia33, kiitos kun poimit kolumnistani juuri tuon kehitysopin! Näin pääsen mainitsemaan lempiaiheeni eli hämähäkit.

500 miljoonaa vuotta sitten maapallo oli kauhean tylsä paikka, koska hämähäkkejä ei vielä ollut olemassa! Kambrikausi oli kyllä jo takana, joten runsaasti uusia kummallisia elämänmuotoja oli juuri ilmestynyt maailman meriin polskimaan. Mutta vasta noin 400 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset seittiä tuottavat kahdeksanjalkaiset hämähäkiksi luokiteltavat otukset kehittyivät esiäideistään.

Siitä eteenpäin planeettamme on suorastaan kuorruttunut hämähäkeillä! Niitä on melkein joka paikassa; sanonnan mukaan olet aina korkeintaan metrin päässä lähimmästä hämähäkistä. Tiede on kirjannut ja kuvannut runsaat 40000 hämähäkkilajia, mutta niitä arvioidaan olevan löytämättäkin vielä ainakin toinen mokoma.

Tässä siis pyytämäsi esimerkki: muinaisesta alkuhämähäkistä on evoluution myötä syntynyt kymmeniä tuhansia railakkaan erinäköisiä hämähäkkilajeja! Ja tämä on tosiaan jatkuva prosessi; edelleenkin saman lajin edustajat, joutuessaan kauas toisistaan erilaisiin elinympäristöihin, sopeutuvat paikallisiin oloihin ja saattavat pitkän ajan kuluessa kehittyä eri lajeiksi. Hämähäkithän lentävät seittinsä varassa tuulen mukana kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä, ja valtamerten keskelle tulivuorenpurkauksessa syntyneiden saarten ensimmäiset asuttajat ovatkin usein hämähäkkejä.

Kaikki tämä historiatieto perustuu fossiilien huolelliseen analyysiin ja ajoitukseen. Hämähäkit ovat siitä hankala esimerkki, että pehmeävatsaisina ne eivät fossiloidu kovin hyvin muuhun kuin meripihkaan, ja niiden kehityksestä kertyvä kuva on katkonainen. Selkärankaisten elöiden evoluutio dinosauruksineen, lintuineen ja kaloineen antaa vielä paljon selkeämmän kuvan lajiutumisesta, koska niiden luusto fossiloituu hyvin.

Itsehän en suinkaan ole biologi. Evoluutioon liittyvät pohdintani johdan asiantuntijoiden kansantajuisista teoksista, jotka pohjautuvat vertaisarvioituun tutkimukseen. Richard Dawkinsin opus "Maailman hienoin esitys" on esimerkiksi aivan mainio lähde. Englantia osaaville suosittelen lisäksi Ernst Mayrin teosta "What Evolution Is" ja hämähäkkiaiheeseen liittyevää Leslie Brunettan ja Catherine L. Craigin kirjaa "Spider Silk: Evolution and 400 Million Years of Spinning, Waiting, Snagging, and Mating." Tuossa Mayrin kirjassa on hyvää juttua ihan nykypäivänä nopeaan tahtiin tapahtuvasta lajiutumisesta. Hämähäkinseittikirjaa ei puolestaan voi laskea käsistään ennen kuin sen saa loppuun!

Jeremia33, toivotan antoisia lukuhetkiä!

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä nimimerkki "Samulin uskonpu...,"

Kiitokset hyvästä elämänohjeesta! Maailmankuvan avartaminen on aina paikallaan.

Olen kyllä jo kokeillutkin noita kolmea antamaasi vinkkiä, mutta lupaan jatkossa entistä enemmän (1) lukea kirjoja, (2) käyttää järkeäni, ja (3) jutella ihmisten kanssa. Tänäkin iltana menen ystävilleni kylään ja avaan keskustelun kirjoituksesi pohjalta.

Tähän loppuun totean vielä pahoitellen, etten ymmärrä kysymyksiäsi "Mistä ne sinun numerot muuten tulevat?" ja "Miten testaat äärettömään empiirisesti?" En tiedä, mitä numeroita tarkoitat (esimerkiksi CERNin törmäyskokeissa numerot tulevat hiukkasilmaisimesta), enkä ole varma, mitä "äärettömään testaaminen" on ja missä sellaista tarvitaan.

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos vastauksesta,
Minuakin kiinnostaa kovasti luonto ja maailma kaikkeudessaan,
Hämähäkit toki muuntautuvat olosuhteiden myötä ja ihminenkin on kehittynyt samoin ajan saatossa, mutta tarkoitin todisteita siitä että jokin laji olisi muuntunut toiseksi, sellaisesta en ole nähnyt yhtäkään todistetta! Ja niin kauan kuin todisteita ei ole, kyseessä on teoria, johon on toki helppo uskoa, ja siksi kai tämä on muotoutunut yleiseksi käsitykseksi totuudesta, mutta se on silti uskoa, ei muuta!
Itse uskon raamatun Jumalan luoneen maailman sanansa mukaan, ja tästä on ja löytyy jatkuvasti todisteita, toki nämäkin vaatii sitä uskoa!
Itse olen kuitenkin vakuuttunut vahvasti näistä todisteista, ja on huvittavaa että joku uskoo ihmisen olleen apina, tai kala!

Suosittelen katsomaan dokumentin Pattersn evidence of Exodus,
Kertoo arkeologisista löydöistä jotka tukevat raamatun historiallisuutta totuutena, eikä vain hyvänä tarina eepoksena,
Myöskin suosittelen lukemaan raamattua, maailman vanhinta kirjaa,
Silmiä aukaisevia luku ja katselu hetkiä!

Lähettänyt käyttäjä

Evoluutio ei väitäkään ihmisen olleen apina tai kala, vaan että esim. meillä ja apinoilla on yhteinen kantaisä (laji) josta olemme kehittyneet nykyisiksi omiksi lajeiksimme.

Lajien kehitys voidaan yhtenä esimerkkinä havaita esimerkiksi lajien jäsenten joutuessa erilleen toisistaan, jolloin ne kehittyvät elinympäristönsä vaatimusten mukaan.

Evoluution olemassaolo on mielestäni täysin kiistaton. Kirjallisuutta ja tutkimuksia aiheesta (ja esim. siihen liittyvästä luonnonvalinnasta) kannattaa lukea, mikäli aihe kiinnostaa.

Lähettänyt käyttäjä

Terve Tomi,
Niin evoluution olemassa olo on mielestäsi täysin kiistaton, ja tottahan aiheesta on paljon kirjallisuutta jne, mutta edelleen puuttuu se todiste? Ei ole yhtään todistetta, eikä sinnepäinkään joka todistaisi että lajista on joskus tullut toinen laji.
Lajien sisällä alalajeissa tapahtuu kyllä muutoksia, kuten sudesta koira ja leijonasta kotikissa, mutta mikä todistaa että laji olisi muuttunut toiseksi lajiksi?
Sen haluaisin nähdä ja kuulla?

Lähettänyt käyttäjä

Lukuisat fossiililöydökset nimenomaan todistavat, että laji on kehittynyt eteenpäin toiseksi lajiksi (ns. välivaiheen fossiililöydökset tukevat tätä).

Tutkimustietoa on kaikkien halukkaiden saatavilla helposti. Laji käsitteenä voi pitää luokittelun työkaluna, ei biologisesti muuttumattomana.

Lähettänyt käyttäjä

Fossiililöydöksistä voidaan päätellä vain millaisia lajeja on ollut, mutta eivät ne todista lajin muuttuneen toiseksi. Tälläistä oletetaan kun ei paremmin tiedetä, oletuksia, arvailuja, vedetään mutkat suoriksi, mutta yhtään todistetta ei ole! Sitä voi ns. asiantuntijuuden nimissä väittää ihan mitä vaan tapahtuneen, ja suurinpaan osaan ihmisistä se hienosti uppoaa kun on oikein kirjoihin painettu, muttei sellaiseen joka uskoo todisteisiin!
Nämä fossiililöydöt muuten mielestäni puhuvat vedenpaisumuksen puolesta aikahyvin,
Teorioita on monenlaisia, kunnes on pitävät todisteet niin ne ovat vain uskomuksia,
Vallalla on tänä päivänä jumalaton tiede, niin se on selvää minkä teorian puolesta lobataan, kaikki hokee että on todisteita, mutta kuka kykenee tuomaan esiin sen yhdenkään?

Lähettänyt käyttäjä

Väitteesi siitä, ettei todisteita ole saatavilla, on yksinkertaisesti väärä.

Tässä alla vielä esimerkkinä hyvä Prisman webbiartikkeli evoluutiosta ja lajiutumisesta:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/12/vai-ei-evoluutiolle-loydy-todisteita-tassa-olkaapa-hyvat

(Prisma 10/2015)

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Lähettänyt käyttäjä

Samaa höttöä, ei todisteita lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi.
Luin jutun aikanaan, ja oli kiva lukea uudestaan, kärpänen muuttuu vähän erilaiseksi kärpäseksi, tämä on tätä vanhaa samaa,
Hampaita ja luita voi tutkia ja vertailla ja tehdä oletuksia evoluution nimissä, mutta entäs ne todisteet? Panda on muuttunut lihansyöjästä kasvissyöjäksi, niin naapurin eskokin, muttei muuttunut toiseksi lajiksi,
Hienoja kuvia ja hienoja sanoja, ei vakuuta!
"Esimerkiksi ihmissuvun kohdalla tutkijoille ongelmia ei tuota välimuotojen puute, vaan niiden suuri määrä.",
Näitä ns. näyte eroja on jo esimerkiksi suomalaisissakin todella paljon, siis eroja ihmisen ulkonäössä ja muodossa, jopa veljeksissäkin,
Mutta nämä erot eivät todista evoluutiosta, päinvastoin!
Evoluutioteoria on teoria, ja sellaiseksi se jää!
Kiitos samoin, hyvää viikonlopun viettoa!

Lähettänyt käyttäjä

Samulilla on hauska juttu, ehkä sellaiseksi tarkoitettu. Ekat väittämät kommunismista ja kapitalismista lienee tarkoitettu populistisiksi heitoiksi. Ei se ihan ole kuten Samuli väittää.

Kommunismi ei kaatunut "sitoutumisvaatimuksiin" vaan siihen, ettei se toiminut kuten oletettiin. Kapitalismi ei pohjaudu ihmisen ahneuteen. Sitä paitsi ihmisen ahneus on subjektiivinen käsite. Muuten kapitalismi sanan (in english) keksi William Thackeray, joka oli kirjailija ja satiirikko. Sanaa ei keksinyt Karl Marx. William kirjoitteli kaikenlaista ja kritisoi noin yleensä ihmisen ahneutta,nuukuutta, rahan jms. palvontaa. Heitti kaikkea mahdollista kirjoituksiin mukaan. Riippuen siitä keneltä kapitalismi-termin määritelmästä kysytään, määritelmä on erilainen. Tosin, nämä alkuperäiset määrittelijät ovat olleet jo kauan manan mailla.

Itse fysiikkaa pääaineena lukeneena olen tullut myös entistä spektisemmäksi tieteen uskottavuuteen, tai oikastaan sen pysyvyyteen selittämään ilmiöitä. Paljon hömppää on mukana ja teoriat vaihtuvat kiivaaseen tahtiin. Proffat neuvoivat aikoinaan, että epäile kaikkea ja varsinkin sellaista, jota pidetään itsestäänselvänä. Epäilevä mieli auttanut työelämässä myös muilla aloilla. Tieteen opiskelemisen yksi hyvä puoli on kehittää ajattelmista suuntaan, jossa itse voi löytää sellaisia ratkaisuja, joita ei ole odotettu.

Tiede on yksi keino tarkastella ja selittää elämää,luontoa ja universiumia. Tiede ja tieteen löydöt eivät ole koskaan 100% totuus. Fysiikassa tämä myönnetään avoimesti. Kuten Einsteinkin on todennut kaikki on suhteellista. Tieteen "totuus" riippuu siitä missä kontekstissa tutkittavaa tarkastalleen, mikä perspektiivi otetaan ja mitkä rajaehdot asetetaan. Kun näitä vaihdetaan, asiat saattavat näyttää toiselta ja tulokset muuttuvat. Tiede selittää, mutta ei ole itse totuus. Täydellistä totuutta ei ole edes olemassa.

Kun ihminen väittää löytävänsä lopullisen ratkaisun, ehkä selittäen sen olevan lopullinen totuus, hän valehtelee. Monesti tieteenalueilla tällä "totuudella" tehdään jopa paljonkin rahaa,kun "totuus" syötetään kansalaisille elämän tärkeänä ylläpitäjänä. Nykymedia, myös ehkä tämä Prisma Studio, tuottaa tietoa, joka ei ole aina niin uskottavaa. Höpötetään kaikkea mukavaa, viihdyttämisen merkeissä.

Mennään tarkastelemaan elämää muurahaisen tai kotkan perspektiivistä. Se näyttää aivan erilaiselta kuin mitä olemme tottuneet näkemään. Kumman, ihmisen vai kotkan, näkemys on lähempänä sitä "oikeinta"? Ihminen selittää ja mallintaa kaiken omassa kopperossaan,mutta niin tehdessä jättää - vajavaisuuttaan - pois tekijöitä, joiden avulla malli muuttuisi täydellisemmäksi. Tieteen tekemisessä tärkeää on laajentaa perpsektiiviä,täydentää tietoa, vaihtaa käsityksiä tarvittaessa ja huomioida laajemmin/tarkemmin, jotta ilmiöt ja tapahtumat pystyttäisi selittämään mahdollisimman kattavasti (Huom. ei totuuden mukaisesti).

Samuli, miten mallinnat kaikki kontekstit, perspektiivit ja näkemykset yhteen niin, että eri alojen tieteentekijät pystyvät tuottamaan tuloksia, yhdessä toistensa kanssa, joilla tuloksilla selittää yksiselitteisesti kaikkea tätä missä elämme ja kaikkea sitä mikä pitää elämäämme yllä? Vaikka tämä malli onkin jo olemassa ainakin osittain fysiikassa ja kemiassa, muut tieteen alat kulkevat vain omaa rataansa. Niin, sekin käsitteellisen tieteen laji eli matematiikka, jonka käsitteet - voisiko sanoa - ovat tuulesta temmattuja ainakin kotkan mielestä. Kuljemme suljetuissa putkissa näkemättä toisiamme.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.