Lahjoitusvaatteet ovat Afrikassa bisnestä

Suomalaiset ovat ahkeria vaatteiden kierrättäjiä. Lahjoitusvaatteita kertyy eri keräyksiin miljoonia kiloja vuosittain. Niistä saadut varat pyörivät myös miljoonissa euroissa. Ulkomaille vaatteita vie lähinnä kaksi suomalaista organisaatiota, toinen on UFF ja toinen on Fida eli entinen LKA Lähetystori.

Moni kuluttaja on siinä luulossa, että lahjoitetut vaatteet todella jaetaan kaikista köyhimmille ihmisille avustuskohteessa. Arkinen näky varsinkin monessa Afrikan maassa on kuitenkin tämä: kierrätysvaatteita myydään kaduilla ja toreilla suurista säkeistä paikallisille ihmisille. Hyväntekeväisyysjärjestöt länsimaissa keräävät vaatteita, lahjoittavat ne tukkumyyjille, jotka puolestaan myyvät vaatteet afrikkalaisille vähittäismyyjille.

Suurin osa keski- ja itäafrikkalaisista ihmisistä pukeutuukin kierrätysvaatteisiin. Vaihtoehtoja ei juuri edes ole. Kierrätysvaatteista on tullut Afrikassa suorastaan suurta bisnestä. - Kyllä näin on. Olen itse asunut monta vuotta Afrikassa ja nähnyt, miten käytettyjen vaatteiden bisnes kukoistaa siellä. Vaatetta tulee paljon Euroopasta ja Amerikasta, kertoo kehitysyhteistyöpäällikkö Harri Hakola Fida Internationalista (ent.LKA Lähetystori).

Ovatko vaatteiden alkuperäiset lahjoittajat tienneet, että heidän lahjansa muuttuukin Afrikassa liiketoiminnaksi, se onkin jo toinen kysymys. Paikalliset myyjät eivät siitä välitäkään, onhan kyseessä heidän leipänsä.

UFF keräsi ennätysmäärän vaatteita Suomessa

Suomen UFF kerää vuosittain miljoonia kiloja vaatetta anteliailta suomalaisilta. Vaatteiden keräysmäärä on jatkuvasti ollut nousussa. Viime vuoden keräystulos oli ennätykselliset reilut neljä miljoonaa kiloa. Keräyslaatikoista vaatteet kuljetetaan Nurmijärvelle lajittelukeskukseen. Parhaat lahjoitusvaatteista myydään Suomessa UFF-liikkeissä, suuri osa myydään tukkutavarana itään kuten Venäjälle, Baltiaan, Tunisiaan, Turkkiin, Ukrainaan ja vajaa 40 prosenttia vaatteista annetaan afrikkalaisille yhteistyöjärjestöille.

Yhteistyökumppanit puolestaan myyvät vaatteet torimyyjille, vaatteita ei siis jaeta missään ilmaiseksi. - Meidän kohdemaissa viranomaiset ovat toivoneet, että vaatteilla olisi aktivoiva vaikutus eli että niitä ei jaettaisi ilmaiseksi. Vaatteet myydään ja sitten näillä tuotoilla tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita, selittää Suomen UFF:in toiminnanjohtaja Virve Kivi.

UFF:in vaatteista saaduilla rahoilla koulutetaan opettajia, opetetaan hygieniaa ja tehdään erilaisia kylähankkeita. Lahjoitusvaatteet merkitsevät toki myös työpaikkoja afrikkalaisille, mutta hyvä tarkoitus osaltaan ylläpitää afrikkalaisten riippuvuutta avusta. Oma vaatetuotanto pysyy kituliaana ja hinnat korkealla, kun länsimaista virtaa edullista kierrätysvaatetta. Ja juuri lahjoitusvaatteiden myynti tekee toiminnasta niin mittavaa. Juuri tästä syystä Fida, entinen LKA Lähetystori, on lähes kokonaan lopettanut vaateavun viennin Afrikkaan. - Vaatevienti tietysti heikentää paikallista vaatetusteollisuutta ja tavaran antaminen passivoittaa ihmisiä. Me mieluummin aktivoimme paikallisia itse tekemään ja toimimaan oman elämänsä hyväksi, sanoo Harri Hakola Fidasta.

Suomen UFF on teettänyt tutkimuksen, jonka tulokset eivät tue tätä passivoittamisteoriaa. - Esimerkiksi Mosambikissa on asiaa tutkittu vuonna 1999 ja tämän tutkimuksen mukaan avustuslähetyksillä ei ole negatiivista vaikutusta. Vaatteiden uustuonti on se, joka kilpailee paikallisen tuotannon kanssa, se on modernimpaa ja miellyttää kuluttajaa enemmän. Käytettyjä vaatteita ostaa Mosambikissa 90 prosenttia ihmisistä, kun heillä ei ole muuhun varaa, sanoo Virve Kivi.

UFF:in mainetta on viime aikoina loannut skandaali, joka liittyy Tanskan UFF:in perustajan Mogens Petersenin veropetoksiin ja keräysrahojen väärinkäyttöön. Ruotsin lehdet ovat kiinnostuneet tapauksesta erityisesti, koska Ruotsin UFF on osoittautunut olevan suurissa veloissa huolimatta hyvistä vaatekeräys- ja myyntituloista. Mihin Uffin rahat ovat huvenneet, siihen naapurissa yritetään saada nyt selvyyttä.

Suomen Uffia ei epäillä hämäryyksistä. -Meillä on normaali suomalainen tilintarkastus ja avunkohteissa tehdään tilintarkastuksia. Lisäksi tehdään kansainvälisiä ristiintarkistuksia ja näin varmistetaan, ettei meidän lahjoitusten kanssa ole mahdollista tapahtua mitään epäselvyyksiä, vakuuttaa toiminnanjohtaja Virve Kivi.

Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 14.3.2002)