Hyppää pääsisältöön

Ravintolisissä paljon humpuukia

Syysväsymystä, kiirettä ja stressiä, kipeitä hartioita. Voisiko apu löytyä ravintolisäpurkeista? Pyysimme Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professoria Marina Heinosta arvioimaan pitävätkö ravintolisien lupaukset paikkansa.

Tulos oli häkellyttävä, yhdeksästä läpikäymästämme ravintolisästä vain kaksi sisälsi terveysväitteitä, jotka Heinonen allekirjoittaisi.

Sydämen hyvinvointiin

Hankintatukun valmistama Lycoforce on lykopeenikapseli tomaatista. Siinä on monta terveysväitettä. Esimerkiksi "eturauhasen hyväksi" ja "sydämen hyvinvointiin".

- Monesta eri aineesta esitetään antioksidanttiväitteitä. Mutta todellisuudessa on hyvin harvalukuisia aineita, jotka edistävät sydämen hyvinvointia. Valitettavasti niihin ei kuulu lykopeeni, Heinonen toteaa.

- Minä en näe että yksikään noista väitteistä olisi tosi.

Jäykille ja kipeille nivelille

NaturaMed Pharman ASU-ainesosaa sisältävä AvoLenk -ravintolisää mainostetaan jäykille ja kipeille nivelille. Mainoksen mukaan ravintolisä voi vaikuttaa korjaavasti, lievittää kipua ja kiihdyttää terveen rustokudoksen muodostumista. Mainoksen mukaan sitä käytetään lieviin nivelvaivoihin ja ennaltaehkäisevästi.

Marina Heinosen mukaan ainesosat, joilla väitetään olevan vaikutuksia nivelten ja ruston toimintaan, eivät ole EU:n sallimia terveysväitteitä.

- Minulle itsellekään tiedeihmisenä ei ole lainkaan tuttu tämä ainesosa, mitä tässä väitetään, että on eristetty soijasta ja avokadosta, ja että sillä olisi kaikenlaisia vaikutuksia terveyteen.

- Se että siinä käytetään sanoja, että "voi vaikuttaa", ei mitenkään muuta asiaa. Eli näin ei saa sanoa, Heinonen kertoo.

Rasvanpolttaja ja kehon kiinteyttäjä

Ruokakaupan ravintolisähyllyltä löytyi kaksi painonhallintaan liittyvää pilleripurkkia, joista Leader Terveystuotteiden valmistamassa Vahva Vihreä Tee -purkissa luvataan, että tuote kiinteyttää ja Figurel CLA+kromi –ravintolisässä lukee terveysväitteet: rasvanpolttaja ja kehon kiinteyttäjä.

Heinosen mielestä purkeissa luvataan liikoja.
- Kummastakaan ei ole tieteellistä näyttöä. Kyllä tämä on ihan huijausta.

Professori: Yli 90% ravintolisien väitteistä ei ole totta

Ravintolisiä myydään niin kaupassa, netissä kuin apteekissakin. Ne luokitellaan elintarvikkeiksi, joten niitä säätelevät samat lait kuin muitakin elintarvikkeita. Koska ravintolisät ovat elintarvikkeita, ei niitä saa mainostaa lääkkeinä.

- Lääke on tarkoitettu jonkun sairauden ehkäisemiseen, parantamiseen ja hoitamiseen. Ravintolisä on elintarvike, joten se ei ole lääke, ja sellaiseksi sitä ei saa myöskään väittää, kertoo Eviran ylitarkastaja Marjo Misikangas.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on käynyt läpi massiiviset neljätuhatta 4 600 elintarvikkeiden terveysväitettä, joista vain 222 kappaletta pääsi sallittujen terveysväitteiden listalle. Sekä ruokia että ravintolisiä on mainostettu katteettomilla lupauksilla. Ravintolisien terveysväitteistä valtaosa karsittiin pois. Humpuukia oli siis paljon.

Marina Heinonen on mukana arvioimassa terveysväitteitä EFSA:n asiantuntijaraadissa. Heinosen mukaan jopa yli 90 % ravintolisien terveysväitteistä ei ole riittävää tieteellistä näyttöä.

Joulukuun puolivälissä astuu voimaan asetus, jonka mukaan vain EU:n sallimia terveysväitteitä saa käyttää elintarvikkeiden mainonnassa. Silloin suurta osaa nykyisistä terveysväitteistä ei siis enää saa käyttää. Toisaalta EU:n työ ei ole vielä valmis, sillä esimerkiksi noin 1600 kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväitettä vielä odottaa komission lopullista päätöstä, ja osaa niistä ei edes vielä ole käsitelty EFSA:ssa. Joukossa on myös monia ravintolisien terveysväitteitä. Muutos on silti iso.

Eviran ylitarkastajan Marjo Misikankaan mukaan lainsäädännön tavoitteena on luoda selkeät eurooppalaiset säännöt, jotta kuluttaja voi luottaa siihen mitä purkin kyljessä lukee.

- Markkinointi on ollut villiä, ja siihen tarpeeseen on tämä ravitsemus- ja terveysväiteasetus tehty. Pyritään vähentämään sitä humpuukin määrää, mitä kuluttajille annetaan, Misikangas toteaa.

Sallittujen väitteiden listalle vaikea päästä

Suomalaisten suosimat maitohappobakteerit eli probiootit jäivät nekin EU-viranomaisen haaviin. Esimerkiksi Oriolan valmistaman Gefilus-ravintolisän kehitykseen on satsattu paljon ja joitain terveysvaikutuksia on todettu. Mutta silti väite "vahva annos vastustuskykyä" ei päässyt sallittujen väitteiden listalla.

Monen ravintolisiä valmistavan yrityksen mielestä sallittujen terveysväitteiden listalle on aivan liian vaikea päästä.

- Kaikki muu tieto mikä on olemassa, mitä esimerkiksi perinteisesti on käytetty kansanlääketieteessä tai kokemuksessa tai muissa tutkimuksissa, niitä ei arvosteta, kertoo ravintolisiä valmistavan pietarsaarelaisen Valioravinnon toimitusjohtaja Harri Pomoell.

EU kuitenkin vaatii, että ainesosien teho pitää todistaa tieteellisesti.

Kaikki nyt hylätyt terveysväitteet pitää poistaa tuotteista ja niiden markkinoinnista, kun asetus astuu voimaan joulukuun 14. Nyt niitä vielä saa käyttää.

- Se johtaa siihen, että monet tuotteet tulevat olemaan sellaisia, että niissä ei ole kuluttajalle mitään informaatiota, mihin tarkoitukseen tämä on, Pomoell harmittelee.

Valioravinto valmistaa muun muassa FlavantiPinus männynkuoriuute-mustikkatablettia, jota markkinoidaan väitteillä "solujen suojaksi" ja "mikroverenkierrolle". Paketissa kerrotaan ravintolisän sisältävän runsaasti suomalaisen havumetsän tehoaineita. Ne luovat tehokkaan suojan solujen hapettumista vastaan.

Heinosen mukaan paketin terveysväitteet eivät ole tosia.
- Tällaiset antioksidantit, joita esiintyy männynkuoressa ja mustikassa, niitä on kovasti tutkittu, mutta näyttö ei riitä siihen, että voisi sanoa tämmöisen terveysväitteen. Tässä on kyse väitteestä, jolla kuluttajaa huijataan.

Tuotetta valmistavassa Valioravinnossa vakuutetaan ravintolisän olevan ehtaa tavaraa, mutta vaikutus on toki yksilöllinen.

- On mahdotonta, että kaikki saisivat samasta lääkkeestäkään saman vaikutuksen, Pomoell sanoo.

Vaikka EFSA:n asiantuntijaraati ei ole löytänyt tieteellistä näyttöä männynkuoriuutteen ja mustikan terveysväitteille, niitä kuitenkin SAA käyttää joulukuun puolivälinkin jälkeen. Syynä se, että komissio ei ole vielä käsitellyt väitettä sekä runsasta tuhatta muuta kasviperäiseen ainesosaan liittyvää väitettä. Myös Figurel CLA+kromi ja Vahva Vihreä Tee odottavat päätöstä ja niiden väitteitä on lupa käyttää.

Edes terveysväitteen hylkääminen ei takaa mitään. Niihin tuotteisiin, joiden väitteet EU kieltää, saatetaan listää jotain mitä SAA terveysväitteellä markkinoida: esimerkiksi C-vitamiinia. Näin humpuukituote tuunataan sallituksi

Migreenin ennaltaehkäisy ei-sallittu terveysväite

Jopa lääkejätti Orionin valmistamissa ravintolisissä on edelleen terveysväitteitä, joita ei saa käyttää enää joulukuussa. Esimerkiksi ravintolisä Atlevitissa, jota nyt mainostetaan muun muassa migreenin ennaltaehkäisyyn.

Orionin ravintolisistä vastaava liiketoimintapäällikkö Henri Salokangas kertoo, että kaikki terveysväitteet, jotka eivät ole linjassa viranomaisohjeistuksen kanssa, poistetaan määräpäivään mennessä.

Miten Atlevitia tulevaisuudessa markkinoidaan, on Salokankaan mukaan vielä auki. Eikö ravintolisä sitten ehkäisekään migreeniä?

- Atlevitinssa oleva ubikinoni toimii ihan samalla tavalla, kun se on toiminut ennen tätä muutosta. Nyt vaan tulee se muutos, että aikaisemmin me saimme markkinallisesti viestiä siitä tiettyjä asioita, ja nyt se raja on vaan vedetty toiseen kohtaan, Salokangas kertoo.

Ravintolisien valmistajille onkin tulossa markkinointiongelma, sillä terveysväitteiden kiellon jälkeen purkkeihin on vaikea keksiä mitään sallittua sanottavaa.

Kaksi sallittua väitettä

Orionin valmistamassa Devitol-purkissa ei ole terveysväitteitä, mutta netissä olevassa mainosmateriaalissa kerrotaan D-vitamiinilla olevan monta "yleisterveyttäsi ylläpitävää tehtävää". Multitabsin Bevitabsissa taasen kerrotaan sen "vähentävän väsymystä".

Heinonen kertoo kummankin väitteen olevan tieteellisesti todistettuja ja ne löytyvät EU:n sallittujen väitteiden rekisteristä.

- Meidän kuluttajalainsäädäntömme on sanonut, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Kuluttaja voi olla iloinen, että markkinointi nyt siistiytyy ja voi luottaa siihen, mitä purkin kyljessä sanotaan. Kyllä totuutta saa edelleen markkinoida.

Maarit Åström-Kupsanen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva Asia

Eviran ohjeita terveysväitteistä.

Myös ruokien terveysväitteitä karsittiin kovalla kädellä

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuningaskuluttajan toimitus kiittää kuluneista vuosista ja toivottaa hyvää joulua!

    TV-ohjelman ja nettisivuston tulevaisuudesta päätös keväällä

    On aika sanoa iso KIITOS meiltä kaikilta teille kaikille. Kuningaskuluttaja jatkaa verkossa, kuvan väki vilkuttaa ja siirtyy alkuvuonna uusien sorvien äärelle. TV-ohjelman ja verkkosivujen tulevaisuudesta päätetään tarkemmin kevään aikana. Toivottavasti pääsemme metelöimään kuluttajien puolesta taas isommallakin joukolla. Hyvää ja rauhaisaa joulua!

Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttajan toimittajat vapauttavat sisäisen Kuningasvalittajansa:

Kuningaskuluttaja Facebookissa ja Twitterissä

  • Tunnistatko tarjouksen?

    Oikean tarjouksen tunnistaminen ei aina ole helppoa

    Tarjousmainonnan keinot on mietitty tarkasti. Oikean tarjouksen tunnistaminen ei aina olekaan helppoa.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.

  • Soitto numerotiedusteluun voi maksaa jopa 10 euroa minuutissa

    Numeropalvelut ovat nostaneet hintojaan moninkertaisiksi.

    Fonectan 020202 –palvelussa sekä Sentraalin 0100 100 –numerossa saa 50 sekunnin puhelusta pulittaa noin kuusi euroa. Lankapuhelinajalta tutussa 118:ssa hinta riippuu palveluntarjoajasta – kalleinta on iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin puhelun minuuttitaksa nousee lähes kymmeneen euroon.

  • Näin saat sopuisankin kuolinpesän asiat solmuun

    Oikein laadittu perukirja voi pelastaa sukuriidalta

    Useimmista meistä tulee jossain vaiheessa kuolinpesän osakas eli perikunnan jäsen. Huonosti selvitetty kuolinpesä voi kylvää kalliin riidan siemenet sopuisaankin sukuun. Nämä ovat perinnönjaon seitsemän yleisintä virhettä.

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Lapsiystävälliset ravintolat kartalla: asenne ja ruoka ratkaisee

    Ratsasimme #perherafla-kartalla kehutun ravintolan.

    Kuningaskuluttaja ja Marja Hintikka Live ovat etsineet yhdessä yleisön kanssa lapsiystävällisiä ravintoloita. Yhteistyössä toteutetusta #perherafla-kartasta selviää, että vaikka tiloihin tai näkymiin ei pystyisi vaikuttamaan, ravintola pääsee pitkälle jo nopean palvelun, hyvän ruuan ja oikean asenteen avulla.

  • Voiko Finnair perua lennon, jos lippuja ei ole myyty tarpeeksi?

    Katsojamme ihmettelee toistuvia lentojen perumisia.

    Finnairin lento Brysseliin peruuttiin ja matkustajat siirrettiin myöhemmälle lennolle. Kyseistä lentoa ei peruttu ensimmäistä kertaa, joten katsojallemme heräsi ajatus, että peruuko Finnair lentojaan kustannussyistä?

  • Vaihtoautojen mainonnassa pimitetään kolaritietoja

    Ostajalla oikeus hyvitykseen, jos tieto jää saamatta.

    Kun kolarivahinko on riittävän iso, vakuutusyhtiö lunastaa auton. Huomattavan moni lunastusauto palaa kuitenkin korjattuna myyntiin. Kuningaskuluttaja tutki kolariautojen mainontaa: Lunastuksesta ei kerrottu yhdessäkään myynti-ilmoituksessa. Jos ostaja ei saa tietoa auton lunastustaustasta, hän voi vaatia jälkikäteen hyvitystä.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Miksi prepaid-liittymä syö saldoa itsekseen?

    Dataa hupeni, vaikka puhelin oli lentotilassa tai kiinni.

    Mies oli ostanut DNA:n prepaid-liittymän. Hän ihmetteli, miksi dataa hupeni päivittäin, vaikka puhelin oli pois mobiiliverkosta, lentotilassa tai kiinni.

  • Miksi Kossin kuulokkeissa varoitetaan syövästä?

    Varoitusmerkintä perustuu Kalifornian lainsäädäntöön.

    Kuulokkeiden pakkauksesta löytyi hämmentävä teksti: Siinä sanottiin kuulokkeiden sisältävän ainetta, joka aiheuttaa syöpää, syntymävikoja ja hedelmättömyyttä.

  • Suksipenkit testissä: maalikamera liian lujilla

    Sadasosatkaan eivät olisi riittäneet erojen löytämiseen suksipenkkien välillä. Kuningaskuluttajan kolmen kovan mielestä todella huteran oloinen halpispenkki paljastui tositoimissa kelpo raudaksi.

  • Keitä ovat valeuutisten tekijät ja miksi he huijaavat?

    Valeuutismaakareita yhdistää yksi asia: rahanhimo.

    Yhdysvaltalainen ammattimedia on jäljittänyt ja haastatellut useita valeuutisivustojen omistajia ja kirjoittajia. Valeuutismaakareita yhdistää ainakin yksi asia: rahanhimo. Tässä katsaus siihen, mitä heistä ja heidän motiiveistaan nyt tiedetään. Keskustelu verkon valemediaongelmasta ei osoita juurikaan laantumisen merkkejä.

  • Kuka perkaisi valeuutiset verkosta?

    Valeuutisongelman ratkaisuun on keinoja, mutta onko halua?

    Valeuutisista ja niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan on Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen väitelty enemmän kuin koskaan. Tekoja feikkiuutisten pysäyttämiseksi ovat lupailleet niin Facebook kuin Googlekin, mutta onko puheissa konkretiaa? Yhdysvalloissa äänestettiin uudesta presidentistä, ja sen jälkeen keskustelu internetin misinformaatiosta on ollut kiivaampaa kuin koskaan ennen.