Sibelius kuuli värit

Jean Sibeliuksella oli synesteettisiä kykyjä. Hän kuuli eri värit: C-duuri oli punainen, F-duuri vihreä ja D-duuri keltainen. Säveltäjän mieliväri oli vaaleanvihreä, mieluimmin hieman kellertävä kuin sinertävä. "Se on jossain d:n ja es:in välillä", säveltäjä selitti sihteerilleen.

Niin sanotun kultakauden taiteilijoita kiehtoi henkisyys ja he ihailivat Sibeliuksen aistiherkkyyttä mystisenä ja maagisena. Se oli merkki todellisesta taiteilijuudesta. Sibeliusta puhuteltiin mestarina ja näkijänä. Miten tämä mahtaa päteä tämän päivän taiteilijoihin?

Omituista todella, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus. - Sibelius

Teemu Mäki on Suomen nimekkäimpiä nykytaiteilijoita. Hän ohjaa Antti Auvisen säveltämän ja Harry Salmenniemen sanoittaman kamarioopperan Autuus, joka saa ensi-iltansa kesällä 2015.

Kiinnostavaa on, että Mäen ja Auvisen kamarioopperassa on teemana selittämätön veljen murha - pappi surmaa veljensä jumalan käskystä. Tunnetusti kalevalainen myyttinen veljessota ja Kullervon kirous kiehtoi vuosisadan vaihteen taiteilijoita. Mutta kuinka läheisiä kultakauden taiteilijat sitten ovat nykytaiteilijoille?

Ateneumin näyttely muistuttaa, että Sibelius muuttui vasta vanhemmiten melankoliseksi kansallisikoniksi ja että tämä oli nuoruudessaan uutta kokeileva ja seikkaileva luonnonlapsi. Mutta millaisen vaikutuksen Sibelius on nykytaiteilijoihin tehnyt?
Sibelius muistetaan kenties melankolisesta synkkyydestään, mutta suosituimmaksi ja levytetyimmäksi nousi sittenkin optimistinen 2. sinfonia D-duurissa – eli keltainen sinfonia!

Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttely vielä 22.3.2015 asti: http://www.ateneum.fi/fi/sibelius-ja-taiteen-maailma