Hyppää pääsisältöön

Ilman kirjaa on kurjaa

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Minut pyydettiin kouluun, vieläpä samaan kouluun, jota itse kävin 1970-luvulla, puhumaan ysiluokkalaisille, miksi joskus mahdollisesti kannattaisi ehkä lukea kirja. Kehitin kymmenkohtaisen ohjelman, jonka esitän myös teille.

Yksi. Maailma on todellinen, pallo pyörii ja ihmiset heräilevät sitä mukaa, kun planeetan poski kääntyy aurinkoa kohden. Kaikki luulevat olevansa normaaleja ja ymmärtävät elinpiiriään. Yli seitsemän miljardin normaalin ihmisen systeemi on kuitenkin monimutkainen, ennakkoluuloille, väärinkäsityksille ja konflikteille altis.

Me asumme kielessä

Kieli yhdistää ihmiset luontoon, toisiinsa ja menneisiin ihmisiin. Kielen kautta rakentuu tulevaisuus. Me asumme kielessä. Siksi kannattaa lukea kirja.

Kaksi. Oma kieli on perusta vieraiden kielien oppimiselle. Kivijalka. Lue suomenkielinen kirja ja opit kaikkia kieliä.

Kolme. Lukeminen on retkeilyä, ilmaista hupia. Kirjan kautta pääset kuviin, ääniin, kehoon, muihin maihin, avaruuteen, menneeseen ja tulevaan. Kirja on mielikuvitusvyöry, tutkimusretki myös fantasian alueelle, semmoiseen, mitä ei ollenkaan olekaan. Paitsi että onpas.

Neljä. Maailma on muuttunut kuvapinnoiksi. Taskut ovat täynnä elokuvateattereita. Kirjaa tarvitaan elokuvan, television ja muun kaksiulotteisen, liikkuvan kuvan oheen. Kuvakerronta on kaikissa ansioissaan ja merkittävässä taiteellisessa potentiaalissaan lukitumpi systeemi. 28 harakanvarvasta on abstraktion ihme. Niillä pystyy kuvaamaan kaiken mitä on ja myös valtavasti sellaista, mitä ei ole.

Lukija kuvittaa itse aktiivisena toimijana, kanssataiteilijana, ja tämä on kuntoilua aivoille. Kirja on mäki, kiivetessä tulee hiki, mutta näköalat avartuvat.

Lukeminen on tehokkainta treeniä, kun suunnistetaan ihmisiksi ja ihmisinä.

Viisi. Me elämme yhden ainokaisen kerran. Siispä on syytä viihtyä tässä maailmassa, saada siitä ote, toimia, tehdä todellisuutta. On löydettävä oma reitti ja tehtävä. Kirja on kartta. Lukeminen on tehokkainta treeniä, kun suunnistetaan ihmisiksi ja ihmisinä.

Kuusi. Hyvä kirja kolahtaa sisimpääsi. Löydät siitä itsesi. Lukija lukee kirjasta itseään ja oppii uutta. Ja kun ”minä” muuttuu, maailma muuttuu, moniarvoisempaan ja ymmärrettävämpään suuntaan.

Seitsemän. Pelailu ja villi viestintä sosiaalisessa mediassa ovat luovaa lukemista ja kirjoittamista. Niistä on vain pieni askel kirjallisuuteen. Lukemalla kirjan kohennat asemiasi SOMEssa, sinusta tulee pitelemätön peto pikaviestinnän kiihtyen laajenevissa kehissä.

Kahdeksan. Internet on raju ja merkittävä superkytkentä ja globaali informaatiopankki. Sen ansiot ovat kiistämättömät. Netti sisältää tärkeän tiedon ohella tietyn prosentin kammottavaa sumutusta, yllytystä, propagandaa ja huuhaata. Luulot ja ennakkoluulot ovat kaiken hyvän elämän uhka. Kirjallinen sivistys opettaa kriittiseen arvioon.

Yhdeksän. Kaikki luulevat olevansa normaaleja, kuten kohdassa yksi mainittiin. Maailmankirjallisuus osoittaa, että kaikkien aikojen kaikki ihmiset ovat erittäin kummallisia. Jokainen on hullu omalla tavallaan. Sillä tavalla ihmiset ovat ihanan samanlaisia ja –arvoisia otuksia.

Kymmenen. Kahdelle jalalle nousseilla hominideillä meni pari miljoonaa vuotta kehittyä nykyihmisiksi. Nykyihminen askarteli satatuhatta vuotta oppiakseen kirjoittamaan. Taito keksittiin 5000 vuotta sitten.

Kirjoituksessa on raakaa, räjähtävää kirjapainovoimaa ja liikkeelletyöntövoimaa.

Vain 5000 vaivaista vuotta sitten. Silloin alkoi tapahtua ja yhä tapahtuu. Kirjoituksessa on raakaa, räjähtävää kirjapainovoimaa ja liikkeelletyöntövoimaa. Pysy kehityksessä mukana, opettele lukemaan, lue kirja.

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Kolme suomuorakas -sientä

    Panetko painoa sanalle?

    Painotus jäsentää puhetta ja vaikuttaa myös merkitykseen.

    Suomuorakas, tuo syysmetsien sienikaunokainen, on meidän perheessä suo muo rakas - ihan tietoisesti, koska se kuulostaa hauskalta siten lausuttuna. Sanan väärin painottaminen voi toisinaan aiheuttaa vakavampiakin väärinymmärryksiä.

  • Egotrippi Rauhassa-sarjassa

    Pikakirjoituksen mysteeri

    Huhut pikakirjoituksen kuolemasta ovat liioiteltuja

    Minua on aina kiehtonut pikakirjoitus. Kynä lentää paperilla puhevauhtia – nopeamminkin. Samalla olen ihmetellyt, miksi kirjoitetaan ollenkaan muulla kuin kaikkein nopeimmalla tavalla.

  • Runoilija Tiina Lehikoinen

    Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

    Teos on Tanssiva karhu -ehdokas

    Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Teos Mona Hatoumi Kiasma

    Kuusi syytä rakastaa museoita ja yksi syy vihata niitä

    Merkintöjä matkalta Kohti tulevaisuuden museota

    Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi todisti monia rakkauden hetkiä ja yhden vihanpurkauksen tehdessään dokumenttia Kohti tulevaisuuden museota. Millaisia myötä- ja vastamäkiä museoilla on tulevaisuudessa edessään?

  • Runoilija Ville Luoma-aho

    Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.