Hyppää pääsisältöön

Puumalan sointitaide välittyy Anna Liisa -oopperan taltioinnissa

Veli-Matti Puumalan ooppera Anna Liisa on kulkenut mutkallisen tien ideasta tilauksen kautta peruuntumiseen, kantaesitykseen ja viimein uudelle levylle. Tie kannatti kulkea ja levy kannatti tehdä; punnittu taltiointi avaa teoksen uudella tavalla, soinnikkaammin ja tarkemmin.

Anna Liisa / Puumala
Anna Liisa / Puumala uudet levyt

Anna Liisa perustuu Minna Canthin klassikkonäytelmään, joka moniulotteisesti mutta vankasti ruotii naisen asemaa, yhteiskunnan jähmeyttä, yksilön vastuuta ja syyllisyyttä. Arvosteluissa Puumalan itsensä muokkaamaa librettoa kehuttiin lujaksi, mutta levyllä se tuntuu teoksen heikoimmalta lenkiltä. Ilman näyttämötapahtumien tukea Puumalan modernistinen sävelkieli ei sovi yhteen agraarisen vuoropuhelun kanssa, etenkään pitkissä resitatiivijaksoissa.

Muilta osin ooppera toimii levyllä loistavasti. Tapiola Sinfonietta ja Ondinen äänitystiimi ovat tehneet niin hyvää työtä, että Puumalan musiikin yksityiskohtainen ilmaisuvoima nousee pääosaan. Puumala on höystänyt musiikin dramaturgiaa tarkkaan punnituilla, sopivan vieraantuneilla kansanmusiikkiviitteillä, joiden sointi iskee levyllä vielä paremmin kuin livenä.

Etnotehoja Puumala käyttää myös mustalaisnainen Husson roolissa. Sanna Kurki-Suonion kansanmusiikki-ilmaisu on saatu levytyksessä toimimaan hyvin yhteen oopperaäänten kanssa. Muutenkin taltiointi korostaa roolituksen sopivuutta. Jorma Hynninen jäykkäniskaisena isänä, Juha Hostikka hölmönä sulhasena ja Ville Rusanen renkinousukkaana tekevät osuvat roolityöt. Helena Juntunen laulaa pääroolin varmalla, kauniilla sopraanolla, mutta suoraviivaisesti. Niin lienee tarkoitus - Anna Liisa ei näytelmässäkään tunteile vaan toimii. Erityiskiitokset ansaitsee Helsingin Kamarikuoro, joka paheksuu ja juoruilee pelottavan osuvasti.

Kannattaa siis hankkia tämä levy. Saatte huomata, että vaikka Veli-Matti Puumalan musiikkia sanotaan tinkimättömäksi, tällä kertaa tinkimätön poikkeuksellisesti tarkoittaa huolella tehtyä ja kiehtovaa.

Veli-Matti Puumala: Anna Liisa. Libretto Minna Canthin näytelmän pohjalta Veli-Matti Puumala & Tiina Käkelä-Puumala. - Helena Juntunen, sopraano, Jorma Hynninen, baritoni, Tanja Kauppinen, sopraano, Ville Rusanen, baritoni, Sanna Kurki-Suonio, laulu, Juha Hostikka, baritoni, Anu Hostikka, sopraano, ja Jouni Kokora, basso, sekä Helsingin kamarikuoro/Nils Schweckendiek ja Tapiola Sinfonietta/Jan Söderblom. (Ondine, ODE 1254-2D)

Kuuntele Uudet levyt 25.9.2015, toimittajana Kare Eskola.

  • cd-levyn kansi

    Kuningasvallan nostalgisointia

    Levyarvio

    Ranskan uudistettu monarkia palautti vallankumouksen uhreiksi joutuneiden kuninkaallisten esivanhempiensa, Ludvig XVI:n ja Marie Antoinetten arvon 1800-luvun alkupuolella näyttävin ja loistokkain menoin – kunhan oli päässyt Napoleon Bonapartesta eroon. Uudelleenhautaukset ja seremoniat seurasivat toisiaan, ja marttyyreille sävellettiin kuolinmessut sopivasti vanhaa hallintoa, Ancien régimeä muistelevaan jälkiklassiseen tyyliin. Luigi Cherubinin ja Charles-Henri Plantaden Requiem-messut nostavat kuoron etualalle, ja niiden soivan majesteettinen, lyyrinenkin kuoro-orkesteri-ilmaisu pääsee hienosti oikeuksiinsa Concert Spirituelin periodisoitinesityksenä.

  • cd-levyn kansi

    Bachia kuin kahvia – kuumana, tuoksuvana ja klassisen tasapainoisena

    Levyarvio

    Kiinnostun aina, kun näen Carl Philipp Emanuel Bachin musiikkia esitettävän tai levytettävän. Omaan isäänsä ja ihailijoihinsa, wieniläisklassikoihin verrattuna näkymättömäksi jäänyt Emanuel Bach kirjoitti tunteikasta, väreilevää, spontaania ja taidokasta musiikkia. Sitä esittelee nyt Café Zimmermann, 1700-luvun Leipzigin amatöörimusisointi-iltamien isännältä nimensä lainannut yhtye, levyllisellä Bachin saksankielisiä kantaatteja ja kamarimusiikkia.

  • cd-levyn kansi

    Shostakovitshin ehdoton selittämättömyys

    Levyarvio

    Pianisti-säveltäjä Lera Auerbach on löytänyt alttoviulussa oivallisen soittimen ilmaisemaan Shostakovitshin varhaisten Preludien vaihtelevia ja syvälle käyviä tunnelmia. Ja vieläkin enemmän: alttoviulun mystisen sointimaailman läpikotaisin hallitsevalle Kim Kashkashianille Auerbachin sovitukset sopivat kuin hanska käteen. Auerbach teki Preludit-sovituksensa kumppaniksi Shostakovitshin Sonaatille alttoviululle ja pianolle; tällä levyllä Preludeja kuitenkin seuraa Auerbachin oma sonaatti, Arcanum, joka ei aivan yllä Shostakovitshin tasolle tietystä sukulaisuudesta huolimatta.

  • cd-levyn kansi

    Tunnelmallisen pehmeää kumpuilua

    Levyarvio

    Vuonna 1969 syntynyt virolainen Tõnu Kõrvits on yksi Pohjois-Euroopan tuotteliaimpia ja menestyneimpiä säveltäjiä. Kõrvits tuottaa vaivattomasti jokseenkin mielikuvituksellisia ja kiehtovia teoksia, joiden sopuisia sointeja hän sopivasti maustaa jazzahtavilla tai elokuvamusiikista tutuilla dissonansseilla ja efekteillä. Niin myös uutuusteoksessa Moorland Elegies sekakuorolle ja jousiorkesterille, jonka tekstinä Kõrvits käyttää tarkoin valittuja Emily Brontën runoja.