Hyppää pääsisältöön

Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

Ensimmäiset radiolähetykset alkoivat Suomessa vuonna 1923 tamperelaisten radiopioneerien toimesta. Yleisradio aloitti lähetystoimintansa vuonna 1926 ja noina vuosina saatoit ensimmäistä kertaa kuulla radiosta legendaarinen Markus-sedän äänen.

Aivan alkuaikoina radioäänissä ei päässyt sekaantumaan, sillä koko Yleisradion ohjelmatoiminnasta vastasi kaksi miestä: oopperalaulaja Alexis af Enehjelm sekä Markus Rautio. Myöhemmin suosittuina radioääninä tulivat tunnetuksi myös mm. Kaisu Puuska-Joki sekä Carl-Erik Creutz. Kaikki lapsena kuulemasi lähetykset olivat suoria, sillä äänen taltioiminen oli mahdollista vasta vuodesta 1934 alkaen.

Jo tuolloin ohjelmien välissä soitettiin musiikkia, ja lapsena olet kuullut paljon Georg Malmsténin säveltämiä kappaleita kuten Särkynyt onni ja Mikki Hiiri merihädässä.

1930-luvulla maailmaa myllertänyt lama kohteli Suomea lempeästi. Uusien radioiden myynti polki laman vuoksi paikallaan, mutta lähti talouden noustessa nopeaan kasvuun. 1930-luvun lopulla radiosta lähetettiin paljon kuunnelmia, joista suosituimmaksi nousi radiosarja Suomisen perhe. Kuunnelmasarjaa radioitiin lopulta peräti 400 jaksoa.

Vuonna 1937 Helsingin Vallisaaressa sattui suuri räjähdysonnettomuus, kun rannikkotykistön asevarastot lensivät varomattoman ammusten käsittelyn vuoksi ilmaan ja 12 ihmistä sai surmansa. Muistatko Sinä tämän traagisen tapahtuman?

Maailmanpoliittinen tilanne kiristyi vuonna 1939 äärimmilleen ja Suomi kutsui armeijansa lokakuussa ylimääräiseen kertausharjoitukseen. Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa eivät tuottaneet tulosta ja kansan tyrmistykseksi Suomi joutui sotaan 30. marraskuuta 1939.

Mikäli isäsi tai isoveljesi ei joutunut talvisodassa rintamalle, tunsit varmasti jonkun joka joutui. Ehkäpä jännititkin radion ääressä, kuuluuko rintamalta tuttujen miesten ääniä?

Sotiin hukattu nuoruus

Suurin osa 1920-luvun alkupuolella syntyneistä pojista koki sodan kauhut paikan päällä ja lukemattomien nuorten miesten parhaat nuoruusvuodet menivät armeijan harmaissa. Kenties sinunkin.

Sodan päätyttyä edessä oli maan jälleenrakennus. Sotakorvaukset painoivat ja sodasta palaavat sotilaat alkoivat rakentaa rintamamiestalojaan, vaikka kaikista rakennustarvikkeista oli huutava pula. Puun ja puujalosteiden vienti muodosti edelleen Suomen neljä viidesosaa Suomen viennistä.

Radiosta kuulit 1940-luvulla etenkin suursuosioon nousseen Henry Theelin kappaleita. Vuosikymmenen lopulla Yleisradio aloitti iskelmäsävellyskilpailun, jonka voittajaksi valittiin ikivihreäksi noussut Kullervo Linnan sävellys Kultainen nuoruus.

Yhteistä Suomea rakentamassa

Suomi oli saanut järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset, mutta kisat jouduttiin perumaan sodan vuoksi. Uuden mahdollisuuden Suomi sai vuonna 1952 ja mikäli et päässyt paikan päälle Helsinkiin, pystyit eläytymään kisatunnelman radion välityksellä.

Läpi sotavuosien Suomea ohjannut marsalkka G.C.E. Mannerheim kuoli kotonaan Sveitsissä tammikuun lopulla vuonna 1951. Vuoden 1956 presidentinvaalit puolestaan voitti toinen Suomen historian kannalta merkittävä henkilö eli Urho Kekkonen, joka vahvoissa kourissa Suomi pysyikin vuosikymmeniä.

Vuosikymmenen kulttuurihahmoksi nousi Väinö Linna ja hänen romaaninsa Tuntematon sotilas. Kirjasta tuli myyntimenestys ja Edwin Laine filmasi siitä elokuvaversion jo seuraava vuonna.

Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1956, ja säännöllinen tv-lähetystoiminta käynnistyi paria vuotta myöhemmin. Ensimmäisistä kuuluttajista muistat varmasti ainakin Suomen neidot Teija Sopasen ja Lenita Airiston.

Vuonna 1959 kuultiin radiossa Pertti "Spede" Pasasen ensimmäisiä hupailuja. Tuolloin olit jo siinä iässä, että niitä kuunnellessasi mahdoit puistella päätäsi ja kääntää radiota pienemmälle.

Keski-ikäisenä muuttuvassa maailmassa

Keväällä 1960 Suomi järkyttyi, kun kolme nuorta löydettiin surmattuna teltasta Espoon Bodominjärveltä. Surmia käsiteltiin tarkasti tiedotusvälineissä ja tapausta päiviteltiin epäilemättä sinunkin työpaikallasi.

Lapsuudessasi tuskin mietit, että ihminen voisi joskus päästä avaruuteen saakka. Juri Gagarin pääsi. Ensimmäisenä maailmassa.

Oletko urheiluihmisiä? Loppukesä 1963 oli sinulle siinä tapauksessa hienoa aikaa, sillä silloin Yleisradio alkoi ensimmäisen kerran näyttää televisiossa urheilu-uutisia. Ohjelma oli mikäs muu kuin Urheiluruutu!

Olivatko mielestäsi naisten alushousut 1960-luvulla liian lyhytlahkeisia tai metsätyömiehin kintaat liian leveäsuisia? Varaventtiili oli aikansa Kansanradio.

1960-luku oli radikalismin aikaa niin Euroopassa kuin Suomessakin. Mieleenpainuvin tapahtuma oli Prahan kevät vuonna 1968, jolloin Tšekkoslovakian vapautuspyrkimykset päättyivät Neuvostoliiton miehitykseen. Myös Vietnamin sotaa käsiteltiin laajasti suomalaisissa tiedotusvälineissä.

Television katseluun on aiempaa enemmän aikaa

Onneksi olkoon! 1970-luvulla pääset jo miehen/naisen ikään, kun täytät 50 vuotta. Mitä mahdoit silloin seurata televiosta ja radiosta? Kahdeksaa surmanluotia? Rintamäkeläisiä?

Lauantai-iltaisin tarjolla oli kevyempää viihdettä, kuten huippusuosittu Ilkamat, jota parhaillaan seurasi yli 2,2 miljoonaa suomalaista.

Urheilussa vuosikymmenen suomalaisnimi oli Lasse Virén, joka juoksi 5 000 metrin ja 10 000 metrin olympiakullat kaksissa peräkkäisissä olympialaisissa.

Kekkonen astuu syrjään, Sinä eläkkeelle

Vuonna 1981 Urho Kekkosen terveydentila huononi ja hän pyysi eroa tasavallan presidentin tehtävistä. Kekkonen oli hallinnut maata presidenttinä neljännesvuosisadan ajan, mutta nyt oli aika valita maalle uusi päämies.

Uudeksi presidentiksi valittiin Mauno Koivisto. Oliko hän myös sinun suosikkisi?

Hiihdon MM-kilpailut kisattiin vuonna 1982 Norjan Oslossa ja tuolloin Holmenkollenin hernerokkasumusta nousi valokeilaan myös 80-luvun menestynein suomalaisurheilija, vasta 18-vuotias Matti Nykänen.

1980-luvun suurimpia uutistapahtumia oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa. Suomessa ihmeteltiin useita päiviä kohonneita säteilypitoisuuksia, kunnes Neuvostoliitto vihdoin kertoi onnettomuudesta. Sinä saatoit viranomaisten kehotuksesta vältellä esimerkiksi marjojen, sienien ja kalojen syöntiä vuoden 1986 aikana.

1980-luvun lopulla törmäsit ensimmäistä kertaa tuoreeseen keksintöön nimeltä matkapuhelin. NMT-900 -verkkoa käyttävät puhelimet olivat selvästi NMT-450 -verkkoa käyttäviä puhelimia pienempiä ja ne alkoivatkin yleistyä nopeasti. Toinen keksintö, jonka suomalaiset ottivat välittömästi omakseen oli Teksti-tv, josta löytyi nopeasti niin uutiset, sää kuin ruokareseptitkin.

Eläkeläisenä Suomen uudessa nousussa

1990-luku lähti käyntiin suurten mullistusten saattelemana. Berliinin muuri murtui jo aiemmin, nyt oli vuorossa suuri ja mahtava naapurimaamme.

Kotimaahan laskeutui lama, josta kasvoi eräs synkimmistä talouskriiseistä maamme historiassa. Sinä olit todennäköisesti ehtinyt jo eläkkeelle, etkä henkilökohtaisesti joutunut kokemaan työttömyyttä joka pahimmillaan nousi 17 prosenttiin.

Syksyllä 1994 suuri suru ja järkytys kohtasi Suomea ja naapurimaita, kun autolautta Estonia upposi vieden mukanaan 852 ihmistä. Uutislähetyksistä ovat ehkä jääneet mieleesi viimeiset Estonialta kuullut sanat: "Todella pahalta, todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä."

Vuosikymmenen loppupuolella Suomen talous nousi jo kohinalla ja veturina toimi matkapuhelinvalmistaja Nokia. Uudet GSM-puhelimet löivät nopeasti ja läpi näinä vuosina sinäkin todennäköisesti hankit ensimmäisen matkapuhelimesi.

1990-luvun tv-sarjoista lähimpänä sinun sydäntäsi saattoi olla Metsolat, joka kertoi kainuulaisen pienviljelijäperheen elämästä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Sarjan jokainen jakso keräsi yli mijoona tv-katsojaa.

Maalaiskylien kasvatti tietoyhteiskunnassa

Talvella 2000 Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä, kun Tarja Halonen valittiin maan johtoon. Halonen oli presidenttinä kaksi kautta eli yhteensä 12 vuotta.

Suuri kaikkien suomalaisten arkeen vaikuttava muutos koettiin vuonna 2002, kun Suomen markka tuli tiensä päähän ja maan valuutaksi vaihtui euro. Kuinka kauan Sinä muutit päässäsi eurot markoiksi?

Varmasti muistat Suomen luotettavimman miehen? Ylen uutisankkuri Arvi Lind juonsi viimeisen lähetyksensä vuonna 2003 ja siirtyi ansaituille eläkepäiville.

Samana vuonna Yleisradio oli aikeissa lopettaa ohjelman, jota olet ensimmäisen kerran kuullut heti sotien jälkeen. Yleisön närkästyneen palautteen vuoksi Metsäradion lopettamisaikeet jouduttiin kuitenkin hautaamaan. Sävellahjan yli 40-vuotinen taival kuitenkin päättyi samaan aikaan Ylen uudistettua radiokanavistoaan.

Internet löi maailmanlaajuisesti läpi 2000-luvulla eikä verkon voittokulku ota laantuakseen. Yleisradio alkoi tarjota nettiuutisia vuonna 2000, ja vuonna 2006 perustettiin Ylen Elävä arkisto, joka tarjoaa vanhoja arkistonauhoja kaikkien nähtäväksi ja kuunneltavaksi. Käy kurkistamassa, Elävässä arkistossa voit törmätä tuttuihin tai parhaassa tapauksessa jopa itseesi!

Huoltoteknikko Nordlund työssä Yleisradion ATK-keskuksessa Kesäkadulla vuonna 1968.
Huoltoteknikko Nordlund työssä Yleisradion ATK-keskuksessa Kesäkadulla vuonna 1968. Huoltoteknikko Nordlund työssä Yleisradion ATK-keskuksessa Kesäkadulla vuonna 1968. Kuva: Yle tietokoneet,Yle

Lue lisää:

Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

Lue lisää:

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Kiitos! Äitini syntyi 20 luvulla ja lapsuuteni muistoja liittyy tähänkin kokonaisuuteen. Työelämässäni olin hoitamassa sota-ajan naisia ja miehiä kuntoutuslaitoksessa. Siellä syntyi suuri kunnioitus sodan kokeneisiin ihmisiin ja kuulin paljon tarinoita tuon ajan todellisuudesta.