Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Ei hautoja joilla itkeä

Kolumbian kadonneiden omaisilla ei ole paikkaa missä itkeä suruaan
Kolumbian kadonneiden omaisilla ei ole paikkaa missä itkeä suruaan. Kolumbian kadonneiden omaisilla ei ole paikkaa missä itkeä suruaan Kuva: Natalia Botero/Yle kuvapalvelu kadonneet,kolumbialaiset

TV1 torstaina 27.4.2017 klo 23.05 - 23.55, uusinta keskiviikkona 3.5. klo 23.25
Katsottavissa Yle Areenassa

Teresita Gaviria muistaa hetken, joka pysäytti hänet.

"Nuori poika pyysi minulta kyytiä hautausmaalle, jotta hän voisi viedä kukkia omaistensa haudalle. Sillä hetkellä tajusin, että minulla ei ole edes hautaa jolla itkeä. Poikani katoamisesta on yhdeksäntoista vuotta, enkä vieläkään tiedä hänestä mitään.”

Teresita ei ole ainoa joka ei tiedä missä surisi läheisiään.

Ulkolinja-dokumentti vierailee Kolumbiassa, jossa yli viisikymmentä vuotta jatkuneessa sisällissodassa noin 35 000 - 45 000 ihmistä on kadonnut jäljettömiin.

Lapsen menettäneelle ei ole nimeä

Pastora Mira sai tilaisuuden kostaa poikansa murhaajalle.
"Pahempaa tuskaa ei ole kuin vanhemman tuska, kun hän menettää lapsensa", sanoo Pastora Mira. Pastora Mira sai tilaisuuden kostaa poikansa murhaajalle. Kuva: pertti pesonen/yle sodan uhrit,suru,äidinrakkaus

Pastora Mira sanoo, että lapsen katoaminen on pahinta mitä omaiselle voi tapahtua.

"Kun puoliso kuolee, ihmisestä tulee leski, kun vanhemmat kuolevat lapsesta tulee orpo. Mutta lapsensa menettäneelle vanhemmalle ei ole edes nimeä, tuska on niin suuri."

Hänen isänsä, puolisonsa, veljensä, poikansa ja tyttärensä on surmattu Kolumbian konfliktin pimeinä vuosina. Veljen ruumista ei ole löytynyt vieläkään. Lisäksi paljon setiä, tätejä ja serkkuja on kadonnut. "Ympärilläni on kuoleman kehä, siksi minua kauhistuttaa ajatus, että palaisimme sotaan", sanoo Mira.

Tappajat tulivat huuhtomaan verta käsistään

Yeison Garcia muistaa ruumisrivistöt kotinsa edessä. Hänen perheensä pakeni farcin väkivaltaa.
Yeison Garcia muistaa kymmenvuotiaana näkemänsä ruumisrivistöt kotinsa edessä. Yeison Garcia muistaa ruumisrivistöt kotinsa edessä. Hänen perheensä pakeni farcin väkivaltaa. Kuva: pertti pesonen/yle FARC,vainajat

Yli 220 000 kuolonuhria, yli kuusi miljoonaa kotinsa menettänyttä.

Pedro Garcian perheen kauhun hetket osuvat yli kymmenen vuoden taakse. Farcin sissit ryntäsivät hänen kotiinsa pesemään yltä päältä veressä olevia käsiään. Perheen silloin kymmenvuotias Yeison-poika muistaa ruumisrivistöt kotinsa edustalla. Farc surmasi lopulta 19 kyläläistä, ja Pedron perhe pakeni. Heistä tuli yksi sotaa paennut perhe lisää Kolumbian yli kuuden miljoonan kotinsa menettäneen joukkoon.

Vuonna 2016 näyttää siltä, että sota on vihdoin lopussa. Kolumbian hallitus ja sissit sopivat rauhasta marraskuun 24. päivä, ja parlamentin on määrä vahvistaa sopimus marras-joulukuun vaihteessa. Norjan Nobel-komitea antoi tämän vuoden rauhanpalkintonsa Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille tämän rauhanponnisteluista. Santos kertoi lahjoittavansa palkintosumman Kolumbian konfliktin uhreille.

Haluamme totuuden, emme korvauksia

alejandra balvinin isä ja veli ovat kadonneet jäljettömiin.
Alejandra Balvinin isä vietiin kotoa aamulla neljätoista vuotta sitten. "Tuntemattomat miehet sanoivat vievänsä hänet kokoukseen. Se kokous ei ole vieläkään päättynyt", sanoo Alejandra. alejandra balvinin isä ja veli ovat kadonneet jäljettömiin. Kuva: pertti pesonen/yle kadonneet henkilöt

Teresita Gaviria sanoo, ettei hän halua korvauksia, vain totuuden. Siitä missä hänen poikansa jäännökset ovat, mitä hänelle tapahtui, kuka hänet vei ja surmasi, miksi.

Samaa sanoo Alejandra Balvin. Tuntemattomat miehet tulivat neljätoista vuotta sitten ja veivät hänen isänsä. "He sanoivat vievänsä hänet kokoukseen. Se kokous on kestänyt neljätoista vuotta, eikä isästäni ole kuulunut mitään", sanoo Balvin.

Kolumbian hallitus ja Farc sissiliike ehtivät jo allekirjoittaa rauhansopimuksen, ennenkuin kolumbialaiset hylkäsivät sen kansanäänestyksessä. Farcin johto on jo pyytänyt anteeksi tekemiään rikoksia ja luvannut yhteistyötä uhrien kanssa.

Ketjuissa puuhun köytettynä

Luis Mendieta oli lähes 12 vuotta Farc-sissien vankina Kolumbiassa.
Luis Mendieta vietti lähes 12 vuotta Farc-sissien vankina. Siitä ajasta suuren osan ketjuilla puuhun kahlehdittuna. Luis Mendieta oli lähes 12 vuotta Farc-sissien vankina Kolumbiassa. Kuva: pertti pesonen/yle FARC,Panttivanki

Luis Mendieta odottaa yhä henkilökohtaista anteeksipyyntöä Farcilta. Hän vietti lähes 12 vuotta Farcin vankina, usein kahlehdittuna ketjuilla puuhun.

"Pahinta panttivankina olossa ovat päivät ensimmäisestä viimeiseen. Koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen, vieläkin unissani palaan panttivankeuteen viidakkoon", sanoo Mendieta.

Farcin leirillä, syrjäisessä Caquetan maakunnassa keskellä viidakkoa sana ”anteeksi” ei vielä istu kovin hyvin sissiliikkeen taistelijoiden suuhun. Kuusitoista vuotta sissien riveissä taistellut Patricia sanoo, että Farc on syyllistynyt ylilyönteihin, mutta ne ovat aina olleet yksittäisten komentajien virheitä, eivät liikkeen johdon siunaamia.

Patricia on taistellut 16 vuotta Farc-sissien riveissä.
Patricia on taistellut kuusitoista vuotta Farcin riveissä. Häntä pelottaa paluu siviiliin. Patricia on taistellut 16 vuotta Farc-sissien riveissä. Kuva: pertti pesonen/yle FARC,kolumbialaiset,rauha,sissit

Aldemar on ollut sissien riveissä kaksikymmentä vuotta. Aseesta luopuminen hermostuttaa, se on ollut mukana ja turvana koko aikuisiän.

Siviilliin paluu pelottaa, ei vähiten siksi, koska Kolumbian aiemmissa rauhanyrityksissä siviilielämään palanneita sissejä on surmattu tuhansia.

Tappajan tuska

Rodrigo Perez, paramilitaarien johtaja
Rodrigo Perez, paramilitaarien johtaja Kuva: pertti pesonen/yle ihmisoikeusrikokset,kolumbialaiset,paramilitaarit

Rodrigo Perez on pahamaineisten paramilitaarien johtaja, joka vietti yhdeksän vuotta vankilassa. Hänet tuomittiin 1600 miehen paramilitaarijoukon johtajana syylliseksi kahteenkymmeneen tuhanteen ihmisoikeusrikokseen, niiden joukossa ihmisten häätämisiin, kidnappauksiin ja murhiin. Nyt Perez puhuu anteeksipyynnön ja sovittelun puolesta. Hän on tavannut entisiä uhrejaan ja sanoo oppineensa miten väärässä hän oli. Ja miten kipeää tekee nähdä se tuska, jonka on itse aiheuttanut.

Pastora Mira sai harvinaisen mahdollisuuden kostaa oman poikansa murhaajalle - mutta hän jätti tilaisuuden käyttämättä. " Minusta olisi tullut vain yksi murhaaja lisää, murhaajia meillä Kolumbiassa on jo ennestään aivan liikaa", sanoo Mira.

Ohjaus: Pertti Pesonen. Kuvaus: Antonio Marquez. Tuotanto: Yle, 2016. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2016.

Lisää aiheesta:
Sissisotaa huumerahoilla

  • Parikymppinen Mikko aloittaa työnsä Pelson vankilan vanginvartijana parin päivän koulutuksen jälkeen.

    Dokumenttiprojekti: Kesävartija

    Mikko aloittaa työnsä Pelson vankilan kesävartijana.

    Parikymppinen Mikko aloittaa työnsä Pelson vankilan vanginvartijana parin päivän koulutuksen jälkeen.

  • Lenita Airisto on ollut julkisuudessa seitsemällä vuosikymmenellä.

    Itse asiassa kuultuna: Lenita Airisto

    Mitä Lenita ajattelee elämästään ja Suomesta nyt?

    Lenita Airisto on ollut julkisuudessa seitsemällä vuosikymmenellä. Mitä hän ajattelee elämästään ja Suomesta nyt?

  • Työlleen omistautuneen poliitikon elämä muuttuu yhden vaali-illan aikana. Draamasarjan pääroolissa nähdään Kristo Salminen.

    Kansan mies

    Työlle omistautuneen poliitikon elämä muuttuu yhtenä iltana.

    Työlleen omistautuneen poliitikon elämä muuttuu yhden vaali-illan aikana. Draamasarjan pääroolissa nähdään Kristo Salminen.