Hyppää pääsisältöön

Marja Hintikka: Mun rahat ei oo sun

Ihmiset, ottakaa talousasiat haltuun!

“En mä tiedä edes, miten paljon meidän asuntolainan lyhennys on”, totesi ystäväni ja nauroi päälle. Mikäpäs siinä, en minäkään muistanut äitiyslomallani vauvan koliikki-itkujen lomassa edes omaa nimeäni ja osoitettani. Kunnes tuli havahtuminen - talousasiat on oikeasti syytä ottaa haltuun, kirjoittaa Marja Hintikka.

Raha, valta ja kotityöt – rikkaalla miehellä on varaa imuroida

Nainen tekee kotityöt vaikka tienaisi enemmän kuin mies.

Naiset tienaavat keskimäärin vähemmän ja tekevät kotitöitä enemmän kuin miehet. Tuoko siis raha valtaa laistaa kotitöistä? Tutkimuksen mukaan Suomessa asia on jopa päinvastoin, ainakin miesten kohdalla. Jos mies tienaa enemmän kuin nainen, hän tekee enemmän kotitöitä kuin mies joka tienaa vähemmän kuin nainen. Tutkija selittää tätä sillä, että jos mies menettää perinteistä valtaansa perheen elättäjänä, hänelle täytyy hyvittää menetys.

Miksi rahasta on vaikea puhua - mutta helppo riidellä?

Puhuminen ja käytännön ratkaisut auttavat.

Suomessa raha-asioista ei ole tapana puhua. Raha kuitenkin vaikuttaa ihmissuhteisiin ja ihmisten välisiin valtasuhteisiin, halusimme tai emme. Parisuhteissa raha on yksi yleisimmistä riidan aiheista - ja myös yksi viimeisistä tabuista, muistuttaa yliopisto-opettaja Anniina Kaittila Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.

MHL yllättää

Viikon vieraat ja tähtibloggari 5.12.

Kiinteistövälittäjä Kaisa Liski: Olen liian joustava äiti ja annan helposti periksi

Liski on elänyt lapsiperhe-elämää köyhyydessä ja rikkaudessa

Kaisa Liski on Suomen menestyneimpiä kiinteistövälittäjiä eikä omaa yritystä pyörittävällä naisella ole pikkurahasta puutetta. Aina ei ole ollut näin. Kun Liski sai ensimmäisen lapsensa 18-vuotiaana ja toisen parikymppisenä, hänellä ei ollut rahaa eikä mitään tajua rahan käytöstä. Pitkään Liski eli lähes köyhyydessä ja tinki jopa omasta syömisestään. Sitten hän päätti rikastua. Kolmannen lapsensa Liski sai 44-vuotiaana, eikä kuopuksen ole tarvinnut kokea puutetta.

Ex-huippujuoksija Wilson Kirwa: Kun on kiire, luovun huonoista tunteista ja turhautumista

Kirwa yrittää olla itse paras esimerkki lapsilleen.

Parikymmentä vuotta sitten Wilson Kirwa tuli Keniasta Suomeen muovikassissaan kolme t-paitaa. Alku ei ollut helppo, mutta tätä miestä ei helpolla lannisteta: hän noudattaa elämässään äitinsä kehotusta mennä aina eteenpäin, vaikka sitten ryömien. Eikä Kirwan tarvinnut pitkään rymiä, vaan hänen juoksijanuransa lähti pian lentoon. Viime vuosina Kirwa on kiertänyt ympäri Suomea puhumassa elämänfilosofiastaan ja menestymisestä niin päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa kuin yrityksissäkin. Lahdessa asuva perhe pärjää taloudellisesti hyvin eikä Kirwa haaveile rikkauksista – ainakaan itselleen.

Teemana kiusaaminen

Marja Hintikka: Kiusaaja on kuningas

Haaste: Katso Linnan juhlat arvostelematta!

“Sä olit varmaan lapsena kiusaaja, koska kaikki menestyvät tyypit ovat olleet”. Näin totesi kaverini, johon olen tutustunut vasta aikuisiällä. Kiva, jos joku pitää menestyvänä, mutta oletus menneisyydestäni järkytti. Kiusaaja? Minäkö? Marja Hintikka pohtii kolumnissaan kiusaamista ja sen kitkemistä.

Heikki Soini: Kiusaaminen kannattaa aina

... ja sitä mallia en halua lapsiemme oppivan!

MHL:n Heikki Soinin mielestä Suomi on kiusaajien luvattu maa: täällä haukutaan lyttyyn kaikki, jotka uskaltavat yrittää jotain tai julkeavat mitenkään erottautua massasta. Eikä se ole lasten syy vaan aikuisten. Meidän on muututtava.

”Tekis mieli tappaa se nilkki” - Kiusaaminen herättää vanhemmassa vahvoja tunteita, miten hoitaa tilanne asiallisesti?

Kiusaamisesta pitää puhua lapsen kanssa.

Voimakkailta tunteilta on hyvin vaikea välttyä, jos oma lapsi on mukana kiusaamistilanteessa. Oman lapsen kiusaajaa kohtaan voi herätä puhdas raivo - kiusaamisesta kiinni jäänyttä lastaan kohtaan taas voi tuntea pettymystä ja häpeää. Miten siis hoitaa tilanne asiallisesti ja niin, että omat tunteet eivät kuormita lasta?

Harmiton kärhämä vai pahaa kiusaamista? Näin puutut lasten konfliktitilanteisiin

Asiantuntijoiden 11 hyvää neuvoa lasten kahnauksiin.

Mistä aikuinen tietää, milloin lasten välillä vain vähän kähistään ja milloin on kyse kiusaamisesta? Tärkeää on kuunnella ja puuttua tilanteeseen, jos se vaatii selvittelyä. Väestöliiton asiantuntijat listasivat MHL:lle 11 kohtaa, joiden mukaan aikuinen voi lasten välisessä konfliktitilanteessa toimia.

Tutkija: "Kiusaaminen on kuin rikkaruoho - jos sille ei tee mitään, se alkaa rehottaa"

Kiusaamiseen pitää puuttua jatkuvasti.

Kiusaamista vastustavia kampanjoita ja hankkeita on viime vuosina pantu alulle kiihtyvään tahtiin. Keulakuvina on nähty mm. Cheek, Duudsonit, Robin, Elastinen, kamppailijoita ja hoppareita. Kampanjoilla on ollut myönteinen vaikutus kiusaamisen vähenemiseen, mutta koska aihetta alettiin tutkia tarkemmin vasta 90-luvulla, on vaikeaa sanoa, kuinka suuri vaikutus on ollut pitkällä aikavälillä.

Teemana erityislapset

Lapselle täytyy kertoa avoimesti, jos vanhemmalla on vamma tai sairaus

Lapsen kehitystä ei vanhemman erityisyys haittaa.

Erityiset vanhemmat ovat usein huolissaan, miten heidän ongelmansa tai sairautensa vaikuttavat lapseen. Oleellista lapsen kehityksen kannalta on, että vaikeuksista puhutaan eikä lapsi ala kantaa syyllisyyden taakkaa, sanoo Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Tiina Pouta.

12 tarinaa erityisarjesta

Erityislasten vanhempien puheenvuoro: Kaksitoista tarinaa erityisarjesta

Millaista on arki silloin, kun perheessä on erityislapsi?

Millaista on arki silloin, kun perheessä on erityislapsi? Marja Hintikka Live haastatteli keväällä 2016 yli 60 erityislapsen vanhempaa, ja kertoo nyt 12 tarinaa erityisarjesta ympäri Suomen. Tarinat kertovat elämästä erityisarjessa vanhemman näkökulmasta – arjesta apuvälineiden, omaishoitajuuden ja terapioiden takana.

Jenny Lehtinen: Osaan kasvattaa erityislastani ihan itse!

Opeta sinäkin lapsillesi, miten suhtautua erityislapseen.

"Kun yksi lapsistani aloitti ensimmäisellä luokalla, kävi suurin koulumaailmaan liittyvistä painajaisistani toteen. Samalle luokalle oli osunut Häirikkölapsi. Juuri sellainen ärsyttävä ADHD-pentu, joka jo ensimmäisinä päivinä mellasti jatkuvasti, heitteli muiden lasten päälle lasinsiruja ja töni rappusissa niin, että toisia sattui." Näin kirjoittaa MHL:n Jenny Lehtinen. Mutta mitä sitten tapahtuikaan?

Erityislapsen vanhemmuudessa pelottaa oma jaksaminen, tulevaisuus ja häpeä

Naisilla miehiä enemmän huolia.

Marja Hintikka Live teetti Taloustutkimuksella tutkimuksen vanhempien suurimmista peloista. Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä vanhempia pelottaisi, jos oma lapsi olisi erityislapsi. Vanhempien suurin huoli oli se, että he eivät jaksaisi vastata lapsen tarpeisiin – ”en osaisi huolehtia lapsesta tarpeeksi hyvin.” Erityislapsen vanhemmuudessa pelottaisi myös se, että lapsi ei koskaan itsenäisty tai perhe syrjäytyisi normaalista perhe-elämästä.

ADHD-tutkija Juho Honkasilta: Vanhemmat hakevat diagnoosilla hyväksyntää, lapsille siitä ei välttämättä ole hyötyä

Aikuiset odottavat diagnoosin helpottavan elämää.

Käyttäytymiseen liittyvien ongelmien kuten ADHD:n diagnoosit ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Tutkija Juho Honkasillan mukaan kyse ei ole siitä, että lapset oireilisivat enemmän tai että käyttäytymishäiriöitä osattaisiin tunnistaa entistä paremmin. Sen sijaan kyse on siitä, että aikuiset haluavat diagnooseja ja niille on yhteiskunnassa tällä hetkellä tilausta. Vanhemmat kaipaavat hyväksyntää ja ymmärrystä paitsi lapselleen, myös itselleen kasvattajina – ja odottavat, että diagnoosin myötä arki muuttuu helpommaksi.

Marja Hintikka: Älä tuijota, lapseni on erityinen!

Onko erityislapsen status elinikäinen leima vai helpotus?

Tavallisen lapsen raamit tuntuvat nykyisin olevan kapeammat kuin neulansilmä. Milloin erityislapsen diagnoosi on lapselle ja perheelle helpotus - vai onko se? Mahtavatko lapsen normaalin rajat olla jo ahtaammat kuin meillä aikuisilla konsanaan, pohtii Marja Hintikka.

Ruuhkavuositarinoita

Ruuhkavuositarinoita: Sydänvikainen "myttyrä" on aika ihana pikkuveli

Miltä erityislapsi vaikuttaa pienen isoveljen näkökulmasta?

Elämä ruuhkavuosien pyörteissä on jokaisella omanlaistaan. Ruuhkavuositarinoita-juttusarjassa MHL:n fanit kertovat omia kokemuksiaan, havaintojaan ja oivalluksiaan elämästä. Tässä kertomuksessa nimimerkki "Satua" kirjoittaa erityislapsen syntymästä - isoveljen näkökulmasta.

Teemana kuolema ja suru

Kaikkien elämä loppuu joskus - näin puhut lapselle kuolemasta

Lastenpatologi neuvoo: Näin puhut lapselle kuolemasta.

Oman lapsen kuolema on varmasti jokaisen vanhemman pahin pelko. Helvetti, jollaista on vaikea edes kuvitella, ennen kuin siihen joutuu. Marja Hintikka Live kysyi lastenpatologian ylilääkäriltä Hannu Sariolalta ja Suomen syöpäsairaita lapsia ja nuoria tukevalta Sylva ry:ltä, miten kertoa lapselle kuolemasta.

Marja Hintikka: Kuolemaa ei ole olemassa

Miksi kuolemasta puhuminen on niin vaikeaa?

Kun kolmevuotias ihmettelee kuollutta leppäkerttua ja kysyy, mihin se on mennyt, loppuvat puhumisen ammattilaiselta sanat. Kerronko taivaasta, luonnon kiertokulusta vai elämän rajallisuudesta? Miksi en osaa puhua kuolemasta, pohtii Marja Hintikka.

Heikki Soini: Lapsesi ei todennäköisesti kuole nuorena, koska asut Suomessa

Vasta isyys toi kuoleman oikeasti lähelle.

"Life is a bitch and then you die", sanaili Nas Illmatic albumillaani. Suomessa kuolintilastot ovat kuitenkin sen verran iloista luettavaa, että eihän tuohon voi suomalaisena samaistua - vaikka fanitankin Nasia. Varsinkin lapsia kuolee Suomessa äärimmäisen vähän, pohtii MHL:n Heikki Soini.

Teemana vääränikäiset vanhemmat

Milja haluaisi lapsen, muttei ole löytänyt puolisoa - toistaiseksi Miljan munasolut odottavat isää pakkasessa

Miljan haave lapsesta elää pakkasessa.

Miljan halu tulla äidiksi heräsi myöhään. Melkein liian myöhään. Toive omasta lapsesta täytti mielen 35-vuotissyntymäpäivien alla, kaatuneen parisuhteen raunioilla. Kaikkien vaihtoehtojen joukosta Milja päätyi munasolujensa pakastamiseen. Päätös pakastamisesta oli helppo, mutta lopputulos, eli oma toivottu lapsi vielä kovin kaukana.

Näin kohennat hedelmällisyyttäsi - miesten ja naisten hedelmällisyys paranee samoilla ohjeilla

Huonoille sukusoluille on vaikea tehdä mitään.

Siinä vaiheessa, kun aletaan miettiä suvun jatkamista ja lasten saantia, yksi jos toinenkin isä ja äiti miettii, ovatko omat sukusolut tarpeeksi hyvässä kunnossa. Ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut viime vuosina Suomessa nousussa ja alkaa jo kolkutella kolmeakymppiä. Ikä onkin keskeisin tekijä siittiöiden ja munasolujen laadussa.

Marja Hintikka: Väärässä iässä vanhemmaksi

Onko lasten saamiselle oikeaa ikää?

“En taida olla enää niin nuori ensisynnyttäjä”, muistan sanoneeni esikoista odottaessani lääkärikeskuksen 4D-ultrassa. Olin tuolloin 34-vuotias. Suomen johtaviin lapsettomuuslääkäreihin lukeutuva tohtori naurahti ja totesi, että suurin osa hänen asiakkaistaan on minua kymmenen vuotta vanhempia. Huojennuin - en olekaan vanha äiti! Myöhemmin tunsin oloni hölmöksi, kirjoittaa Marja Hintikka.

Asiantuntija: Oikeaa ikää perheen perustamiselle ei ole

Tärkeintä on rakastava perhe.

Lapsia voi saada lähes missä iässä tahansa, mutta riskit kannattaa tunnistaa, sanoo Suomen Mielenterveysseuran perhepsykoterapeutti Ritva Karila-Hietala. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeintä, että lasta rakastetaan ja hänen tarpeistaan huolehditaan - ja silloin vanhempien iällä ei ole merkitystä.

Teemana yksinäisyys

"Olen se kummajainen, joka väkisin hymyilee muiden jutuille puistossa" - yksinäisyys, ulkopuolisuus ja huonommuus vaivaavat vanhempia MHL:n kyselyssä

MHL:n kyselyyn vastasi lähes 800 yksinäistä vanhempaa.

MHL kysyi syyskuussa, millaista yksinäisyyttä suomalaisvanhemmat kokevat. Vastausten määrä yllätti – saimme lähes 800 tarinaa yksinäisyydestä. Vastauksissa toistui selvästi kolme tarinaa. Tarinat nähdään myös tämän jutun animoidussa videossa, jonka kaikki repliikit on poimittu kyselystämme.

Jenny Lehtinen: Koko kylä kasvattaa vasta teiniä

Luo tukiverkot, kun lapset ovat pieniä!

Vaikka vauva-aikaiset keskustelut kakkavaipoista hiekkalaatikon reunalla voivat tuntua turhauttavilta, kannattaa ne silti käydä. Siellä nimittäin luodaan pohja sille, että koko kylä kasvattaa aikanaan myös teiniä, kirjoittaa MHL:n Jenny Lehtinen.

Yksinäisyyden tunteet lapsen kanssa ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus

Miksi vanhemmat kokevat olevansa yksin?

Ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet perhekerhojen, puistoseurueiden, leikkitreffien ja vauvapiirien luvatussa maassa voivat aiheuttaa suurta syyllisyyttä ja tarvetta peitellä tilannetta. ”Tässähän pitäisi olla aktiivinen ja sosiaalinen, miksi minä silti olen yksin?” Tunne on hyvin tavallinen, sanoo Suomen Mielenterveysseuran psykologi.

Marja Hintikka: Lapsi teki minusta yksinäisen

Yhteisöllinen vanhemmuus auttaisi yksinäisyyteen.

"Kello tikittää, tiskipöytä kiiltää. Pyyhkäisen sen vielä kerran. Vauva on nukkunut jo kaksi tuntia, minunkin olisi pitänyt. En osaa, ahdistaa." Vaikka Marja Hintikan perhe-elämä sujuu ulkoapäin katsottuna mallikkaasti, oli yksinäisyyden tunne läsnä vanhemmuuden alkumetreillä. Lue Marjan koko kolumni aiheesta.

Yksinäisyys hävettää vanhempia - sekä häpeästä että yksinäisyydestä voi kuitenkin päästä eroon

Taas harmaa arkipäivä yksin edessäsi? Et ole ainoa.

Eräs kahden lapsen äiti sanoi kerran, että arkipäivä lapsiperheessä on kuin kaksitoistatuntinen pesukoneohjelma: pyöritystä riittää joka minuutille, omaa rauhaa ei saa juuri nimeksikään ja lopuksi linkouksen jälkeen olo on aneeminen. Miten on mahdollista, että kaikesta lapsiperhesutinasta huolimatta yksinäisyys on vanhemmille tavallinen kokemus? Väestöliiton asiantuntija vastaa.

MHL:n Puhekoulu

Huutoa, mykkäkoulua, nalkutusta? Testaa, osaatko puhua puolisosi kanssa!

MHL:n Puhekoulu auttaa huomaamaan huonot puhetavat.

Tuntuuko siltä, että armaan puolison kanssa tulee jutusteltua lähinnä lasten asioista? Vai onko tilanne kenties se, että keskustelu on pelkkää riitaa ja naputusta? Vai onko teillä tapana kiittää toista pienistäkin jutuista - ja pyytää anteeksi hyvin herkästi? MHL:n Puhekoulun testillä selvität, missä teidän parisuhteenne puhetaidoissa mennään!

Näistä merkeistä tunnistat, onko parisuhteesi ajautumassa karille

4 merkkiä, joista kannattaa huolestua.

Parisuhde ei ole helppo laji. Parisuhteen toiseen osapuoleen, yhteen ihmiseen, kohdistuu paljon odotuksia - tämän lisäksi jaetaan arki ja kaikki sen vastoinkäymiset. Varsinkin pikkulapsivaihe voi olla monelle parille raskas. Amerikkalainen psykologian emeritusprofessori John Gottman on tunnistanut neljä käyttäytymis- ja puhetapaa, jotka ovat erityisen tuhoisia suhteelle. Löytyykö niitä teidän suhteestanne?

Kuinka ehkäistä parisuhderiitoja? Lue asiantuntijoiden parhaat vinkit!

Älä pahenna riitaa, ota vastuu ja rauhoita tilanne.

Kun riitojen sopiminen on yhä vaikeampaa ja loukkaavat sanat haavoittavat molemmin puolin, tarvitaan pikaista apua. Mitä siis tehdä, kun suhdetta uhkaavat kriittisyys, halveksunta, muurien rakentaminen ja suojautuminen? Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat neuvovat.

MHL purkaa vanhempien pelkoja

Äidit pelkäävät enemmän kuin isät - miehet naisia huolestuneempia vain yhdestä asiasta

MHL selvitti suomalaisvanhempien pahimmat pelot

Lapsen vahingoittaminen, kuolema, sairaus, kiusaaminen ja teini-iän kauhut. Näitä asioita suomalaisvanhemmat pelkäävät. Erityisen paljon tätä kaikkea pelkäävät naiset, paljastui Marja Hintikka Liven Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa. Naisten pelkoja helpottaisi se, että kasvatukseen saisi enemmän tukea, ei syyllistämistä tai median pelottelua. Miehiä helpottaisi vakaampi taloudellinen tilanne.

Tule yleisöksi Marja Hintikka Liveen

10 suoraa lähetystä Pasilasta maanantaisin 17.10. alkaen.

Valoa ruuhkavuositunnelin päässä näkyvissä! Marja Hintikka Live elää kanssasi arjessa myös tänä syksynä. Luvassa on kymmenen viikon ajan keskustelua ruuhkavuosissa rämpivien elämää kutkuttavista teemoista. Tule mukaan studioyleisöön - suora lähetys Pasilan studioilta maanantaisin!

Marja Hintikka elokuvissa

Marja Hintikka Live: Tarvitsetko apua?

Apua ruuhkavuosiin on tarjolla - tässä MHL:n vinkit

Tarvitsetko apua perheen ja parisuhteen ruuhkavuosissa? Marja Hintikka Live listaa auttajia, joilta löytyy täsmäapua perheen ja parisuhteen erilaisiin pulmatilanteisiin ja kriiseihin.

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Jenny Lehtinen: Tänä jouluna ei tarvitse syödä kuin viimeistä päivää

    Olisiko herkkurauha jouluna mahdollinen sinullekin?

    Herkkurauha jouluna. Vihdoinkin! Tänä jouluna Jenny Lehtisen ei tarvitse paniikkimässätä, koska tammikuussa hän EI aloita laihduttamista. Aikaisempina vuosina syöminen on kiihtynyt joulun alka kohti pelättyä kurin ja kärvistelyn uutta vuotta. Nyt se on loppu.

  • Lepopäivä on laiskureille!

    PT Timo Haikarainen vastaa väitteeseen.

    Kuinka kuntoilijan suorituskyky kehittyy? Enemmän vai vähemmän lepopäiviä – vai mieluummin ei ollenkaan? Kuuntele PT Timo Haikaraisen myyttipuhe ja viisaus kasvaa!

  • Raha, valta ja kotityöt – rikkaalla miehellä on varaa imuroida

    Nainen tekee kotityöt vaikka tienaisi enemmän kuin mies.

    Naiset tienaavat keskimäärin vähemmän ja tekevät kotitöitä enemmän kuin miehet. Tuoko siis raha valtaa laistaa kotitöistä? Tutkimuksen mukaan Suomessa asia on jopa päinvastoin, ainakin miesten kohdalla. Jos mies tienaa enemmän kuin nainen, hän tekee enemmän kotitöitä kuin mies joka tienaa vähemmän kuin nainen. Tutkija selittää tätä sillä, että jos mies menettää perinteistä valtaansa perheen elättäjänä, hänelle täytyy hyvittää menetys.