Äidit pelkäävät enemmän kuin isät - miehet naisia huolestuneempia vain yhdestä asiasta

“Lapsi ei ole onnellinen.” “Lapsella ei ole kavereita.” “Lapseni alkaa käyttämään huumeita.” “Vaimon kuolema tai vakava sairastuminen.” “Äkillinen tapaturma tai onnettomuus, johon ei voi itse vaikuttaa.”

Lapsen vahingoittaminen, kuolema, sairaus, kiusaaminen ja teini-iän kauhut. Näitä asioita suomalaisvanhemmat pelkäävät. Erityisen paljon tätä kaikkea pelkäävät naiset, paljastui Marja Hintikka Liven Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa.

50-luvun arvot miesten rahahuolien taustalla

Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että äideillä on selvästi enemmän huolia kuin isillä. Jyväskylän yliopiston perhetutkimuksen professorin Kimmo Jokisen mukaan se johtuu perheiden perinteisestä vastuunjaosta.

– Vaikka kotityöt jaettaisiin tasan, nainen kantaa edelleen yleensä viime kädessä vastuun siitä, miten asiat hoidetaan. Siksi naisille kasaantuu myös enemmän huolenpitoa ja huolta.

MHL:n pelkotutkimuksessa nousi esiin käytännössä vain yksi asia, mitä miehet pelkäsivät enemmän kuin naiset: taloudellisia vaikeuksia.

– Amerikkalainen 1950-luvulta peräisin oleva roolijako näkyy perheissä edelleen yllättävän vahvasti: mies erikoistuu talouteen ja auktoriteettiin, nainen tunteisiin ja hoivaan, tiivistää Jokinen.

Äidit siirtävät pelkoja tyttärilleen

Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen koordinaattori Minna Oulasmaa on työssään huomannut, että naiset aloittavat pelkäämisen jo odotusaikana: oman raskauden lisäksi he ryhtyvät huolehtimaan koko maailman lapsista. Syitä tähän voi hakea niin kasvatuksesta, sukupuolten ominaisuuksista kuin itsetunnostakin. Tyttöjä kasvatetaan varovaisiksi ja ohjataan hoivaleikkeihin. Äidit saattavat myös huomaamattaan siirtää omia pelkojaan eteenpäin.

– Oma tyttäreni sanoi minulle kerran, että ‘Pidä ihan omanasi noi sun pelot, mä en ota niitä itselleni!’ Se oli pysäyttävää. Uskon, että nykyäidit kantavat monen sukupolven naispelkoja mukanaan. Sodan aikana naiset kantoivat rankkaa kokonaisvastuuta perheestä ja joutuivat tekemään yksin vaikeita ratkaisuja. Se poltti varmasti pelon ja jatkuvan huolehtimisen monen naisen sydämeen, uskoo Oulasmaa.

Nuoret vanhemmat pelokkaita ja epävarmoja

Tutkimuksessa havainttiin myös, että alle 35-vuotiailla vanhemmilla oli enemmän pelkoja kuin muilla vanhemmilla. Osittain tulos selittyy sillä, että heillä on myös enemmän pieniä, alle kouluikäisiä lapsia. Silloin ruuhkavuodet ovat usein raskaimmillaan. Kun on väsynyt, kaikki pelot lyövät pintaan.

Nuoret vanhemmat kuitenkin pelkäsivät eniten myös monia koululaisia koskettavia asioita, kuten kiusaamista.

– Olisiko niin, että nuorilla vanhemmilla on vähemmän kokemusta ja he ovat siksi epävarmempia? Nuoret näyttävät olevan herkempiä muiden arvostelulle ja pohtivat muita enemmän olemmeko hyvä perhe ja minä hyvä vanhempi, pohtii perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen.

Väestöliiton koordinaattori Minna Oulasmaa arvioi, että kyse on myös laajemmin nuorten elämäntilanteesta.

– Työura on alussa, näytöt ehkä vielä tekemättä, asunto tilapäinen ja luottamus tuloihin epävarmaa. Elämänkokemus tuo tyyneyttä ja monet elämän perusasiat ovat asettuneet paikoilleen.

Nuoret vanhemmat pelkäsivät myös muita enemmän eroa ja sitä, että perhe hajoaa. Se ei silti tarkoita, etteivätkö he eroaisi.

– Tutkimuksissa on kyllä havaittu, että nykynuoret ovat arvoiltaan konservatiivisia, mutta se ei välttämättä näy toiminnassa. Heille maailmassa on koko ajan paljon perheen kanssa kilpailevia tekijöitä: parisuhde, työ, oma elämä. Jos rakkaus kuivuu kokoon, pelot eivät estä lähtöä, uskoo Kimmo Jokinen.

Media pelottelee ja ympäristö syyllistää

Vanhemmilta kysyttiin myös, mikä vähentäisi koettuja pelkoja. Naisten mielestä tärkeintä olisi, että media ei jatkuvasti loisi uhkakuvia perheille. Miehet painottivat tässäkin rahaa: pelot vähenisivät, jos perheen taloudellinen tilanne olisi parempi kuin nyt.

Median nousu ykkössyytetyksi on asiantuntijoiden mukaan ymmärrettävää. Uutisointi perustuu kohuihin, hätään ja skandaaleihin.

– Se lietsoo pelkoja ja myös lapset saattavat ahdistua uutisista. Lapset taas puhuvat peloistaan ja esimerkiksi kiusaamisesta useimmiten äidille, jonka pelkotaakka kasvaa entisestään. Äideillä täytyisi olla joku, jonka kanssa purkaa näitä tunteita, pohtii Minna Oulasmaa.

Erityisesti äidit kokivat, että pelkoja vähentäisi yhteisöllisempi kasvatus, vähempi syyllistäminen ja se, että perheellä olisi enemmän läheisiä tukena arjessa. Perhetutkimuksen professori Kimmo Jokisen mukaan se ei ole ihme: paineet vanhemmuuteen ovat julkisuudessa kovemmat kuin koskaan – etenkin äideille.

– Äitejä syyllistetään kaikkein helpoimmin: kaikki on äidin syy, ei isän. Etenkin somekeskustelut ovat syyllistämiskeskustelua. On terve reaktio vanhemmilta, että he ovat kyllästyneet syyllistämiseen. Niin minäkin olen.

Yksinäisyys lisää pelkoja

Vanhempien yksinäisyys on tuttua niin Väestöliitossa kuin Mannerheimin lastensuojeluliitossakin.

– Yhteydenotoissa näkyy, että vanhempi on usein jäänyt jollain tasolla yksin. Hän on joko ihan käytännössä yksin tai hän kokee sisäistä yksinäisyyttä lähellä olevista ihmisistä huolimatta. Se tarkoittaa, ettei vanhempi saa jaettua henkistä kuormaa kenellekään. Se on sääli, sillä vanhemmuutta ei ole tarkoitus suorittaa yksin, muistuttaa MLL:n auttavien palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

Aina tukea ei saa edes omalta puolisolta. Etenkin äidit ovat pikkulapsivaiheessa paljon yksin.

– Arkiyksinäisyys voi johtaa turvattomuuden tunteeseen ja saada äidin pelkäämään, että joku tekee lapselle pahaa. Oman lapsuuden ulkopuolisuuden ja kiusatuksi tulemisen pelot saattavat nousta pintaan kun lapsi aloittaa päivähoidon tai koulun. Olisi todella tärkeää, että kahden vanhemman perheissä puolisot voivat tukeutua kumppaniinsa silloin kun ovat heikoilla, toivoo Väestöliiton Minna Oulasmaa.

Vaikka lapsi tuo tullessaan väistämättä mukanaan kasan pelkoja, Oulasmaan mielestä olisi tärkeää, ettei anna niiden hallita elämää.

– Kaikkia pelkoja ei kannata vahvistaa niitä vatvomalla. Oman hyvinvoinnin vahvistaminen on tässä hyödyksi, jatkuva uhrautuminen puolestaan haitallista. Kannattaa siis huolehtia omista ystävyyssuhteista ja yöunista.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelina 5.-6.9.2016. Vastaajina oli 675 alle 18-vuotiaiden lasten vanhempaa. Virhemarginaali 3,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Et ole yksin! Marja Hintikka Live keskittyy syksyllä vanhemmuuden pelkoihin ja niiden hälventämiseen. Aiheina ovat mm. kiusaaminen, kuolema, teinit ja erityislapset.

Marja Hintikka Live kolmas tuotantokausi:

Yle TV2 maanantaisin klo 21 alkaen 17.10.
Yle Puhe tiistaisin klo 16.00 alkaen 18.10.
yle.fi/mhl

Liity meihin:

Facebook
Twitter
Instagram
#yleMHL

Lue myös Yle Uutisten juttu tutkimuksesta!