Hyppää pääsisältöön

Nainen on aina vääränlainen

Kirjailija Tommi Kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kirjailija Tommi Kinnunen Kuva: Yle / Raili Tuikka Helsinki Lit,kirjailijat,Tommi Kinnunen

Tommi Kinnusesta ei ollut tarkoitus tulla kirjailijaa, hän ei ollut edes koskaan haaveillut kirjailijan urasta. Ensimmäinen romaani Neljäntienristeys sai alkunsa työväenopiston kirjoituskurssilla.

Teksti: Aino Koivisto

‒ En ollut ajatellut, että joskus olisi olemassa esine, jonka kannessa on minun nimeni, Kinunen sanoo.

Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2016 Kinnuselta ilmestyi toinen romaani Lopotti. Teokset ovat saaneet erinomaisen vastaanoton ja ne ovat molemmat olleet Finlandia-ehdokkaina.

Päivätyössään Kinnunen toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Tasa-arvoon liittyvät kysymykset tulevat esiin myös opettajan työssä.

– Pojille ja tytöille on erilaiset odotukset, ja pojilta myös hyväksytään enemmän. Jos poika pärjää, hän on ”lahjakas”. Jos tyttö menestyy, hän on ”uuttera”.

Kinnunen haluaisi työssään murtaa roolit ja kasvattaa lapsia siihen, ettei sukupuoli määritä, mitä voi tai ei voi tehdä.

Nainen saa usein arvan, joka ei voita

Neljäntienristeyksessä ja Lopotissa esiintyy kiinnostavia ja vahvoja naishahmoja, kuten kätilö Maria ja näkövammainen Helena. Erilaisiin rooleihin eläytyminen ei ollut Kinnuselle vaikeaa.

‒ En ajattele, että olisi miehiä ja naisia – reagoimme samalla tavalla. Ero on siinä, millaiset reaktiot ovat yhteiskunnassa hyväksyttäviä.

Kinnunen haluaa, että hänen kirjoissaan nainen määrittyisi omana itsenään eikä esimerkiksi miehen kautta tai äidin tai tyttären roolin kautta. Romaaniensa naishahmoista kirjailija ihailee eniten kätilö Mariaa.

‒ Maria ei välitä pätkääkään siitä, mitä muut ajattelevat. Sen sijaan en haluaisi olla sellainen kuin Lahja, joka on koko ajan huolissaan toisten mielipiteistä.

Kirjallisuuden kiehtovista naishahmoista Kinnunen mainitsee esimerkkinä Mari Holopaisen hahmon Minna Canthin teoksessa Köyhää kansaa:

‒ Siinä on kiinnostava ja vaikuttava kuvaus naisesta, jonka elämä karkaa käsistä aikana, jolloin naisen elämä oli monin tavoin rajattua.

Kinnunen toteaa, että naisen asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen: nainen on aina vääränlainen ja saa aina arvan, joka ei voita.

– Naisia yritetään edelleen vaientaa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa epäkohdista kirjoittava nainen saa helposti lokaa päälleen, kun taas samasta asiasta kirjoittavaan mieheen ei reagoida yhtä voimakkaasti. Lisäksi vaikkapa kirjallisuuden saralla miesten saavutukset noteerataan usein helpommin kuin naisten.

Tärkeintä ovat tarinat, vaikuttaminen on sivutuote

Kinnunen on hyvin kiinnostunut historiasta, erityisesti 40- ja 50-luvusta ja jälleenrakentamisen ajasta, jota hänen mielestään on kirjallisuudessa käsitelty melko vähän.

Valokuvaajasuvusta lähtöisin olevan Kinnusen romaanit ovat aineistopohjaisia, ja niiden lähteenä on käytetty muun muassa suvun valokuvia ja tarinoita. Lopotin taustatyössä ja sokean Helenan kirjoittamisessa auttoi myös se, että Kinnunen perehtyi neljän eri-ikäisen näkövammaisen henkilön kokemuksiin.

Kinnunen ei juurikaan perusta menestyksen mukanaan tuomasta julkisuudesta.

– On julkisuudessa hyvätkin puolensa: saa helpommin tuotua koulumaailman ongelmia näkyviin.

Romaaneissaan Kinnunen käsittelee esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia ja miesten oikeutta lapseen. Hän toteaa, että vaikka kirjailijalle mahdollinen vaikuttaminen onkin sivutuote, on hienoa, jos kirjoilla voi saada aikaan hyvää.

Kinnunen ei koe kirjoittaessaan paineita tai ajattele, että hänen täytyisi täyttää tiettyjä odotuksia.
‒ Tärkeintä kirjoittamisessa on kertoa tarinoita.

Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa

Tommi Kinnunen on vieraana Pilkun jälkeen -ohjelman Naisten asema -jaksossa. Ohjelma onkatsottavissa Yle Teemalla maanantaina 13.3. klo 21.00 ja sunnuntaina 19.3. klo 20.22. sekä Yle Areenasta katsottavissa jo nyt.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Jaahas, tämä olikin taas tällaista piilofeminismiä. Olisiko mahdollista vaihteeksi olla rakentavasti huolissaan myös miesten ja poikien hyvinvoinnista Suomessa?

Lähettänyt käyttäjä

Ja taas joku loukkaantuu piilofeminismistä heti, kun joku kehtaa vihjata että naisilla olisi ongelmia sukupuolensa takia. Pahimmat skeidat saisi niskaan, jos nainen ja puhuu naisten oikeuksista. Se jo mielestäni kertoo siitä, että ongelmia on. Ota hyvä ihminen huomioon, ettei näistä jutuista huolestuminen tarkoita etteikö myös miesten ja poikien asioista tarvitsisi tai voisi huolehtia. Tietysti ongelmia on hankala nähdä jos ei itse niihin törmää, ja siksi on helppo loukkaantua kun joku niistä mainitsee... mutta on valitettava fakta että naiset pärjäävät paremmin, jos heitä luullaan miehiksi. Yhtäkkiä ideat otetaan helpommin vastaan ja sitä rataa, näin on käynyt useammallekin ihmiselle.

Lähettänyt käyttäjä

Niin, ja luonnollisesti niin käy lähinnä silloin, jos netissä esiintyy miehenä/luullaan mieheksi, tai on käynyt läpi sukupuolenvaihdosleikkauksen.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

  • Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala

    Kokemukset kypsyttivät Kari Kanalasta papin

    Outoudessa voi nähdä jotain olennaista

    Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan tie papiksi oli pitkä kirja- ja elämänopeilla vuorattu tie. Papin ammatti oli ollut ajatuksissa jo pienestä pitäen, mutta ennen sitä oli hieman elettävä. Kanala on Pilkun jälkeen -ohjelman vieraana maanantaina 20.3. klo 21 Yle Teemalla.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kuvassa: Atlas Saarikoski, Sanna Stellan, juontaja Niina Repo ja Tommi Kinnunen.

    Ollako sudenmorsian vai superäiti?

    Pilkun jälkeen käsittelee naisen aseman muutosta.

    Pilkun jälkeen -ohjelman viidennessä osassa käsitellään sitä, kuinka naisen asema on muuttunut itsenäisyyden aikana. Keskustelijoina ovat kirjailija Tommi Kinnunen, toimittaja Atlas Saarikoski ja näyttelijä-kirjailija Sanna Stellan. Jakso on nähtävänä Yle Teemalla 13.3. klo 21 ja Yle Areenassa heti.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala

    Kokemukset kypsyttivät Kari Kanalasta papin

    Outoudessa voi nähdä jotain olennaista

    Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan tie papiksi oli pitkä kirja- ja elämänopeilla vuorattu tie. Papin ammatti oli ollut ajatuksissa jo pienestä pitäen, mutta ennen sitä oli hieman elettävä. Kanala on Pilkun jälkeen -ohjelman vieraana maanantaina 20.3. klo 21 Yle Teemalla.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Kuvassa Minna Suuronen ja Santtu Karvonen. Ryhmäteatterin näytelmästä Peer Gynt.

    Peer Gyntin riehakas matka hulluuteen ja takaisin

    Karkoitettu rietastelija kruunataan keisariksi

    Ryhmäteatterin Peer Gynt on hauska, vauhdikas ja maaginen seikkailu. Juha Kukkonen on sovittanut Henrik Ibsenin 150 vuotta sitten julkaiseman draaman uusiksi.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!