Hyppää pääsisältöön

Nainen on aina vääränlainen

Kirjailija Tommi Kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kirjailija Tommi Kinnunen Kuva: Yle / Raili Tuikka Helsinki Lit,kirjailijat,Tommi Kinnunen

Tommi Kinnusesta ei ollut tarkoitus tulla kirjailijaa, hän ei ollut edes koskaan haaveillut kirjailijan urasta. Ensimmäinen romaani Neljäntienristeys sai alkunsa työväenopiston kirjoituskurssilla.

Teksti: Aino Koivisto

‒ En ollut ajatellut, että joskus olisi olemassa esine, jonka kannessa on minun nimeni, Kinunen sanoo.

Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2016 Kinnuselta ilmestyi toinen romaani Lopotti. Teokset ovat saaneet erinomaisen vastaanoton ja ne ovat molemmat olleet Finlandia-ehdokkaina.

Päivätyössään Kinnunen toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Tasa-arvoon liittyvät kysymykset tulevat esiin myös opettajan työssä.

– Pojille ja tytöille on erilaiset odotukset, ja pojilta myös hyväksytään enemmän. Jos poika pärjää, hän on ”lahjakas”. Jos tyttö menestyy, hän on ”uuttera”.

Kinnunen haluaisi työssään murtaa roolit ja kasvattaa lapsia siihen, ettei sukupuoli määritä, mitä voi tai ei voi tehdä.

Nainen saa usein arvan, joka ei voita

Neljäntienristeyksessä ja Lopotissa esiintyy kiinnostavia ja vahvoja naishahmoja, kuten kätilö Maria ja näkövammainen Helena. Erilaisiin rooleihin eläytyminen ei ollut Kinnuselle vaikeaa.

‒ En ajattele, että olisi miehiä ja naisia – reagoimme samalla tavalla. Ero on siinä, millaiset reaktiot ovat yhteiskunnassa hyväksyttäviä.

Kinnunen haluaa, että hänen kirjoissaan nainen määrittyisi omana itsenään eikä esimerkiksi miehen kautta tai äidin tai tyttären roolin kautta. Romaaniensa naishahmoista kirjailija ihailee eniten kätilö Mariaa.

‒ Maria ei välitä pätkääkään siitä, mitä muut ajattelevat. Sen sijaan en haluaisi olla sellainen kuin Lahja, joka on koko ajan huolissaan toisten mielipiteistä.

Kirjallisuuden kiehtovista naishahmoista Kinnunen mainitsee esimerkkinä Mari Holopaisen hahmon Minna Canthin teoksessa Köyhää kansaa:

‒ Siinä on kiinnostava ja vaikuttava kuvaus naisesta, jonka elämä karkaa käsistä aikana, jolloin naisen elämä oli monin tavoin rajattua.

Kinnunen toteaa, että naisen asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen: nainen on aina vääränlainen ja saa aina arvan, joka ei voita.

– Naisia yritetään edelleen vaientaa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa epäkohdista kirjoittava nainen saa helposti lokaa päälleen, kun taas samasta asiasta kirjoittavaan mieheen ei reagoida yhtä voimakkaasti. Lisäksi vaikkapa kirjallisuuden saralla miesten saavutukset noteerataan usein helpommin kuin naisten.

Tärkeintä ovat tarinat, vaikuttaminen on sivutuote

Kinnunen on hyvin kiinnostunut historiasta, erityisesti 40- ja 50-luvusta ja jälleenrakentamisen ajasta, jota hänen mielestään on kirjallisuudessa käsitelty melko vähän.

Valokuvaajasuvusta lähtöisin olevan Kinnusen romaanit ovat aineistopohjaisia, ja niiden lähteenä on käytetty muun muassa suvun valokuvia ja tarinoita. Lopotin taustatyössä ja sokean Helenan kirjoittamisessa auttoi myös se, että Kinnunen perehtyi neljän eri-ikäisen näkövammaisen henkilön kokemuksiin.

Kinnunen ei juurikaan perusta menestyksen mukanaan tuomasta julkisuudesta.

– On julkisuudessa hyvätkin puolensa: saa helpommin tuotua koulumaailman ongelmia näkyviin.

Romaaneissaan Kinnunen käsittelee esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia ja miesten oikeutta lapseen. Hän toteaa, että vaikka kirjailijalle mahdollinen vaikuttaminen onkin sivutuote, on hienoa, jos kirjoilla voi saada aikaan hyvää.

Kinnunen ei koe kirjoittaessaan paineita tai ajattele, että hänen täytyisi täyttää tiettyjä odotuksia.
‒ Tärkeintä kirjoittamisessa on kertoa tarinoita.

Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa

Tommi Kinnunen on vieraana Pilkun jälkeen -ohjelman Naisten asema -jaksossa. Ohjelma onkatsottavissa Yle Teemalla maanantaina 13.3. klo 21.00 ja sunnuntaina 19.3. klo 20.22. sekä Yle Areenasta katsottavissa jo nyt.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Jaahas, tämä olikin taas tällaista piilofeminismiä. Olisiko mahdollista vaihteeksi olla rakentavasti huolissaan myös miesten ja poikien hyvinvoinnista Suomessa?

Lähettänyt käyttäjä

Ja taas joku loukkaantuu piilofeminismistä heti, kun joku kehtaa vihjata että naisilla olisi ongelmia sukupuolensa takia. Pahimmat skeidat saisi niskaan, jos nainen ja puhuu naisten oikeuksista. Se jo mielestäni kertoo siitä, että ongelmia on. Ota hyvä ihminen huomioon, ettei näistä jutuista huolestuminen tarkoita etteikö myös miesten ja poikien asioista tarvitsisi tai voisi huolehtia. Tietysti ongelmia on hankala nähdä jos ei itse niihin törmää, ja siksi on helppo loukkaantua kun joku niistä mainitsee... mutta on valitettava fakta että naiset pärjäävät paremmin, jos heitä luullaan miehiksi. Yhtäkkiä ideat otetaan helpommin vastaan ja sitä rataa, näin on käynyt useammallekin ihmiselle.

Lähettänyt käyttäjä

Niin, ja luonnollisesti niin käy lähinnä silloin, jos netissä esiintyy miehenä/luullaan mieheksi, tai on käynyt läpi sukupuolenvaihdosleikkauksen.

  • kirjailija Elina Hirvonen

    Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kuvassa: Paperi T, juontaja Niina Repo, Elina Hirvonen ja Anu Kaaja.

    Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Kirjailija Anu Kaaja

    Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson ja strategia eläinoikeuksien parantamiseksi

    Ei ole tarkoitus tuputtaa kenellekään mitään

    Pienenä kirjailija Laura Gustafssonia ei juuri kiinnostanut lukeminen. Siitä huolimatta hän on julkaissut kolme kiitettyä romaania, näytelmiä sekä yhden kuunnelman. Monenlaiset sattumukset ovat vaikuttaneet siihen, että tähän hetkeen on tultu. Laura Gustafsson on Pilkun jälkeen -ohjelmassa keskustelemassa eläinten oikeuksista Yle Teemalla 10.4. klo 21.00 ja Yle Areenassa jo nyt.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Käsitelty kuva sudesta, jonka reunoilla on varjoja ja verta.

    Ison pahan suden kulttuurihistoria

    Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

    Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

  • Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 6

    Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.

  • Radion Lukupiirin vetäjä Kaisa Pulakka

    Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa

    Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!

    Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

  • Graafinen kuva Kirjojen Suomen lukupiiriin osallistumisesta.

    Näin osallistut Kirjojen Suomen verkkolukupiiriin

    Lue kirjoja verkkolukupiirissä.

    Kirjojen Suomen seuraava lukupiiri käydään verkossa ja radiossa. Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, ja lukupiirin vetää Kaisa Pulakka. Lue kirja ja keskustele siitä verkossa. Et lue yksin!

  • Seppo Puttosen lukulista 1980-luvulle.

    Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija Reidar Palmgren

    Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia

    Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.

    Vanhemman rakkaus lasta kohtaan on luja, ehdoton ja ikuinen. Traagista tässä on, että lapsen puolelta siteessä on aikaraja. Aikuistuessaan hän lakkaa rakastamasta takaisin, kirjailija Reidar Palmgren kirjoittaa kolumnissaan. Pilkun jälkeen -ohjelma käsittelee isyyttä kirjallisuudessa maanantaina 3.4. Yle Teemalla klo 21.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • kirjailija Elina Hirvonen

    Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kuvassa: Paperi T, juontaja Niina Repo, Elina Hirvonen ja Anu Kaaja.

    Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Kirjailija Anu Kaaja

    Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija Tiina Raevaara

    Tiina Raevaara haluaisi lisää inhimillistettyjä eläimiä

    Eläinten oikeudet paranevat vääjäämättömästi

    Luonto ja ihminen limittyvät toisiinsa Tiina Raevaaran tuotannossa ja elämässä. Teksti: Jasmin Kuusela – Kirjailijan työ on mielettömän hienoa työtä, hehkuttaa kirjailija Tiina Raevaara, jonka meneillä olevaan viikkoon kuuluvat vielä kahden kirjan deadlinet. Raevaaraa miellyttää se, miten kaunokirjallisuus mahdollistaa ihmisten samaistumisen sell

  • Kuvassa Tiina Raevaara, Niina Repo, Laura Gustafsson ja Antti Nylén.

    Eeva Kilven Animalia on ollut ajankohtainen 30 vuotta

    Kurjimman köyhälistön alapuolella ovat vielä nämä ei-ihmiset

    Kun juhlitaan satavuotiasta Suomea ja suomalaista kirjallisuutta, ei joukosta pidä unohtaa eläimiä ja niiden tarinoita historian kulussa. Pilkun jälkeen katsoo eläintä ja eläinten oikeuksia. Keskustelemassa ovat kirjailijat Laura Gustafsson ja Tiina Raevaara, sekä esseisti, lihateollisuutta keskitysleirien kauhuihin verrannut Antti Nylén.

  • Kirjailija Laura Gustafsson

    Laura Gustafsson ja strategia eläinoikeuksien parantamiseksi

    Ei ole tarkoitus tuputtaa kenellekään mitään

    Pienenä kirjailija Laura Gustafssonia ei juuri kiinnostanut lukeminen. Siitä huolimatta hän on julkaissut kolme kiitettyä romaania, näytelmiä sekä yhden kuunnelman. Monenlaiset sattumukset ovat vaikuttaneet siihen, että tähän hetkeen on tultu. Laura Gustafsson on Pilkun jälkeen -ohjelmassa keskustelemassa eläinten oikeuksista Yle Teemalla 10.4. klo 21.00 ja Yle Areenassa jo nyt.

  • Kirjailija Juha Itkonen lähikuvassa

    Mitä Juha Itkonen ajattelee Olavi Paavolaisesta? Entä sinä?

    Mitä yhteistä on 30-luvulla ja nykyajalla?

    Totuuden ja mielikuvien kädenvääntö, uskontojen taipuminen erilaisiin tarkoituksiin ja nuoruuden kadehtiminen – Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi herätti Juha Itkosessa paljon ajatuksia. Teos luettiin Kirjojen Suomen maaliskuun verkkolukupiirissä, jonka vetäjänä Itkonen oli. Jaa omat ajatuksesi kirjasta täällä!

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Kirjailija Katri Vala 1930-luvulla

    Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä

    Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi

    Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!