Hyppää pääsisältöön

Ollako sudenmorsian vai superäiti?

Pilkun jälkeen -ohjelman viidennessä osassa käsitellään sitä, kuinka naisen asema on muuttunut itsenäisyyden aikana. Keskustelijoina ovat kirjailija Tommi Kinnunen, toimittaja Atlas Saarikoski ja näyttelijä-kirjailija Sanna Stellan.

Teksti: Pauliina Grym

Suomen itsenäistyessä naiskirjailija oli harvinainen tapaus, ja vieläkin on paljon parannettavaa. Sanna Stellan, naisvetoisen Siskonpeti-sketsisarjan näyttelijä ja yksi sen käsikirjoittajista järkyttyi taannoin tutustuessaan kirjallisuusmaailman hierarkiaan.

− Eräs miespuolinen ystävä tekstasi mulle ja pyysi suosittelemaan jotain ulkomaalaisen naisen kirjoittamaa kirjaa, kertoo Stellan. Pari heti mieleen juolahtanutta omaa suosikkiaan nimettyään nainen päätti tarkastaa netistä, josko jotain jäi muistamatta.

− Menin googlaamaan viime vuosien isojen kirjallisuuspalkintojen saajia. Ja siellä oli viime vuosien voittajia: mies, mies, mies, mies, nainen, mies, mies, mies, mies, mies, mies, mies, nainen, mies, mies. Se oli karua luettavaa!

Toimittaja Atlas Saarikoski laajentaa näkökulmaa. Kun kaikki ihmisryhmät eivät pääse kirjoittamaan tarinoitaan, jää kirjallisuuden kenttä yksipuoliseksi. Julkaistavaksi päätyvät harvat ja valitut.

− Kirjat eivät ole sen enempää kuin meidän kertomuksiamme siitä, mitä on tai mitä voisi olla. Silloin niiden kirjoittajienkin tulisi tulla kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikista taustoista, jotta ne olisivat mahdollisimman moninaisia. Toivon, että jatkossa jokainen saisi kirjoittaa, sanoo ihmisoikeusaktivisti ja feministi Saarikoski.

Keskustelun polttoaineena toimivat:

Aino Kallas, Sudenmorsian 1928
Sofi Oksanen, Puhdistus 2008
Hanna Weselius, Alma! 2016

Aino Kallaksen Sudenmorsian on edelleen ajankohtainen

Turkulaiskirjailija Niina Revon juontamassa jaksossa vieraat käsittelivät ensimmäisenä Aino Kallaksen maailmansotien välillä julkaistua Sudenmorsianta, jossa kaunis nainen avioituu, tulee äidiksi, taipuu hyväksi vaimoksi mutta lähteekin pahojen henkien riivaamana susien mukaan yön selkään kyläyhteisön suureksi järkytykseksi.

− Mä pidän tätä kiinnostavana tarinana tympääntymisestä. Päähenkilö Aalo eli elämää, josta hänen omien sanojensakaan mukaan ei puuttunut mitään. Paitsi että puuttuu silti. Hänen tehtävänään on olla kotona ja ylläpitää sitä todellisuutta, sanoo Tommi Kinnunen.

− Se saa hänet kuuntelemaan metsän demonia ja lähtemään susien mukaan suolle.

Tarina vei Kinnusen, vastentahtoisestikin, pohtimaan kirjailija Kallaksen elämää diplomaatin rouvana. Kallaksella oli tiettävästi rakkaussuhde Eino Leinon kanssa avioliittonsa aikana. – Tiedän kyllä, ettei saisi arvioida kirjoja kirjailijan oman elämän kautta, sanoo Kinnunen.

− Mun mielestä Sudenmorsian oli todella yleispätevä, ja ehkä ajankohtaisin kirja näistä kaikista kolmesta teoksesta, jotka luimme. Se on erikoista, koska Sudenmorsian on kuitenkin kirjoitettu jo vuonna 1928, huomauttaa Saarikoski. Naiset joutuvat edelleen painimaan perinteisen hyvän äitiyden ja itsenäisenä toimijana olemisen välillä.

Saarikoski ihmettelee, miksi Sudenmorsianta markkinoidaan rakkaustarinana. Stellankaan ei yhdy käsitykseen, vaan ajattelee demonin tarkoittavan luovuutta.

− Eikä se ollut mikään Saatana, se oli ihana luovuuden voima, huudahtaa Stellan. − Mä rakastan tätä kirjaa. Minä olen sudenmorsian!

Minkä kirjan naiskuvaus muutti tapasi katsoa maailmaa? Kerro meillekin!

Ohjelmassa mainitaan nämä kirjat/kirjailijat:

Aino Kallas: Sudenmorsian, 1928
Sofi Oksanen: Puhdistus, 2008
Hanna Weselius: Alma!, 2016
Raamattu: alkaen n. 400-luvulta eaa.
Frederika Wilhelmina Carstens: Murgrönan, 1840
Minna Canth: Köyhää kansaa, 1886
Hella Wuolijoki: Niskavuori-sarja, 1931-53
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump) -kirjat, alkaen 1945
Jean Genet: Varkaan päiväkirja (Journal du voleur), 1949
Anni Blomqvist: Myrskyluoto-sarja, 1966-
Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä, 1981
Pirkko Saisio: Kainin tytär, 1984
Anja Kauranen: Pelon maantiede, 1995
Tommi Kinnunen: Neljän tien risteys, 2014
Riina Katajavuori: Wenla Männistö, 2014
Tommi Kinnunen: Lopotti, 2016
Salla Simukka: eri teokset
Siri Kolu: eri teokset
Jane Austen
Zacharias (Sakari) Topelius

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

  • Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala

    Kokemukset kypsyttivät Kari Kanalasta papin

    Outoudessa voi nähdä jotain olennaista

    Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan tie papiksi oli pitkä kirja- ja elämänopeilla vuorattu tie. Papin ammatti oli ollut ajatuksissa jo pienestä pitäen, mutta ennen sitä oli hieman elettävä. Kanala on Pilkun jälkeen -ohjelman vieraana maanantaina 20.3. klo 21 Yle Teemalla.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!